MEMA Pro - Professional Master of Environmental Management and Responsible Business 2012

2.–3.2.

Vastuullinen liiketoiminta»

• Johdatus vastuulliseen liiketoimintaan
• Yhteiskuntavastuu
• Sidosryhmät vastuulisen liiketoiminnan kehittäjänä
• Ympäristövastuu
• Sosiaalinen vastuu

15.–16.3.

Ympäristölainsäädäntö ja riskienhallinta»
(Ilmoittaudu nyt!)

• Ympäristölainsäädäntö
• Ympäristövakuutukset
• Ympäristöriskit
• Toiminnan riskien hallinta

19.–20.4.

Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu, materiaali- ja energiatehokkuus» (Jaksolla on tilaa)

• Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu
• Toimitusketjun hallinta
• Energiatehokkuus, materiaalitehokkuus
• Elinkaariarviointi
• Hiilijalanjälki, vesijalanjälki

24.–25.5.

Ympäristölaskenta, mittarit ja yritysvastuun raportointi» (Jaksolla on tilaa)

• Ympäristölaskentatoimi
• KILA:n ohjeistus
• GRI - Global Reporting Initiative - Yhteiskuntavastuun raportointiohjeistus

6.–7.9.

Ympäristöasioiden hallinta: strategiasta toteutukseen» (Jaksolla on tilaa)

• Kilpailukyky ja strategia
• Ympäristöjärjestelmät
• Muutoksen johtaminen
• Ympäristöjohtamisen tulevaisuus - heikot signaalit

11.–12.10.

Ympäristöviestintä ja markkinointi, sidosryhmäyhteistyö» (Jaksolla on tilaa)

• Sidosryhmäajattelu ja -vuoropuhelu
• Ympäristömarkkinointi

Professori Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto
Ympäristöjohtamisen dosentti, Teknillinen korkeakoulu

Opintojakso 1: Vastuullinen liiketoiminta
Opintojakso 5: Ympäristöasioiden hallinta: "Strategiasta toteutukseen"
Opintojakso 6: Ympäristöviestintä ja markkinointi

KTT Hanna-Leena Pesonen on toiminut Jyväskylän yliopiston yritysten ympäristöjohtamisen professorina vuodesta 2001. Pesosen johtama kansainvälinen maisteriohjelma Corporate Environmental Management on ensimmäinen Pohjoismaissa. Maisteriohjelma on palkittu ympäristöasioiden integroinnista kauppatieteelliseen opetukseen. World Resources Institute ja Aspen Institute ovat rankanneet sen Global 100-listalleen vuosina 2001, 2005 ja 2007, kun business-koulujen ympäristöjohtamisen opetusta ja tutkimusta on maailmanlaajuisesti arvioitu Beyond Grey Pinstripes -tutkimuksessa. Pesosen tutkimusintressit keskittyvät vastuullisen liiketoiminnan strategisiin ja markkinoinnillisiin kysymyksiin, elinkaarijohtamiseen sekä viimeaikoina entistä enemmän uusiutuvaan energiaan pohjautuvan liiketoiminnan edistämiseen. Hän on kirjoittanut ympäristöjohtamisesta ja vastuullisesta liiketoiminnasta lukuisia kansainvälisiä artikkeleita sekä mm. ensimmäisen suomenkielisen kirjan ympäristöjärjestelmän rakentamisesta. Pesosen tutkimusryhmä on tehnyt viime vuosina tutkimusta mm. Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n rahoituksella yhteistyössä alan johtavien kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa.

Pesonen on Teknillisen korkeakoulun ympäristöjohtamisen dosentti ja toiminut vuodesta 2008 lähtien Ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan koulutusohjelman MEMAn tieteellisenä asiantuntijana. Hän osallistuu MEMAn opetukseen kolmessa opintojaksossa sekä vastaa osallistujien lopputöiden ohjauksesta.

Opintojakso 1: Vastuullinen liiketoiminta

Jouko Kuisma (KTM) on eläkkeellä Keskon yhteiskuntavastuun kehitysjohtajan tehtävästä. Nykyisin hän konsultoi sekä suuria pörssiyhtiöitä että pk-yrityksiä vastuullisen johtamisen, hankintojen ja raportoinnin kehittämisessä toiminimellä CR Navigator J.Kuisma. Hän on osallistunut ulkoministeriön Aid for Trade -ohjelman kehittämiseen ja toimeenpanoon Niras Finland Oy:n konsulttitiimissä ja kuuluu Tofuture Oy:n varmennustiimiin.

Keskon tehtävässään Jouko toimi mm. EK:n Vastuullisen yritystoiminnan työryhmän ja Keskuskauppakamarin Vastuullisen tuontikaupan verkoston puheenjohtajana sekä jäsenenä Kansainvälisen Kauppakamarin Business in Society -valiokunnassa ja EuroCommercen CSR Experts -työryhmässä. EU-komission puheenjohtamassa EU Multistakeholder Forum on CSR -työryhmässä hän toimi EuroCommercen edustajana.

Jouko on kirjoittanut vastuullisesta yritystoiminnasta lukuisia ammatillisia artikkeleja ja luennoinut säännöllisesti yhteensä noin kymmenessä suomalaisessa yliopistossa, korkeakoulussa ja ammattikorkeakoulussa sekä kansainvälisissä ja kotimaisissa koulutustapahtumissa. MeMa-ohjelmassa hän käsittelee mm. vastuullisuuslupauksia, lupausten edellyttämiä tekoja sekä tekojen mittaamista ja raportoimista.

Jouko on European Business Ethics Network´in (EBEN) ja Greening of Industry Network´in (GIN) jäsen.

Opintojakso 1: Vastuullinen liiketoiminta - ympäristövastuu

Meri Löyttyniemi (KTM) vastaa Aalto-yliopistossa kestävästä kehityksestä vuodesta 2010 lähtien. Hänen vastuullaan on kestävän kampuksen toteuttaminen opetusta ja tutkimusta hyödyntäen. Tässä tehtävässä hän toimii rajapinnassa Aallon opetus- ja tutkimushenkilökunnan, palveluyksiköiden, kiinteistöyhtiön, yritysten, kaupunkien eli kaikkien Aallon sidosryhmien kanssa.

Opiskeltuaan Helsingin kauppakorkeakoulussa ympäristöjohtamista sekä toimittuaan monipuolisesti ylioppilaskunnassa, politiikassa ja koripallokentilläkin on hän toiminut 1998-99  HKKK:n ekokampuskoordinaattorina ja vuodesta 2000 TKK Dipolissa ympäristökoulutuksen projektipäällikkönä. Mm. OtaEco-konferenssit, Dipolin Green Office –järjestelmä sekä yleisurheilun MM-kilpailujen 2005 ECOmass-ympäristöohjelma ovat antaneet laaja-alaista kokemusta kestävän kehityksen sekä yhteiskuntavastuun edistämisen haasteista. Löyttyniemen vapaa-aika kuluu luottamustoimien, tenniksen sekä perheen merkeissä.

www.aalto.fi/fi/about/sustainability/

Opintojakso 1: Vastuullinen liiketoiminta - sosiaalinen vastuu
Opintojakso 6: Ympäristöviestintä ja markkinointi - sidosryhmäajattelu

Meri Vehkaperä (KTL, YTM) toimii HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa johtamisen lehtorina. Hän on tutkinut vastuullista liiketoimintaa vuodesta 2000 lähtien sekä luennoinut ja kouluttanut aiheesta erilaisissa koulutusohjelmissa, yrityksissä ja seminaareissa useiden vuosien ajan. Hän on julkaissut aiheeseen liittyviä artikkeleita ja ollut myös aktiivisesti mukana vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Meri on työskennellyt aikaisemmin tutkimus- ja opetustehtävissä Jyväskylän ja Joensuun yliopistossa.

Opintojakso 2: Ympäristölainsäädäntö ja riskien hallinta

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä on erikoistunut ympäristö-oikeuden kansantajuistamiseen ja juristien maailmankuvan avaamiseen niille ympäristöasioiden parissa työskenteleville, joilla ei ole juridista koulutusta. Hän on opettanut yli kymmenen vuoden ajan ympäristöoikeutta juristien ohella muun muassa biologeille, metsätieteilijöille, ympäristötieteilijöille ja diplomi-insinööreille Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Määtällä on laaja kokemus ympäristöoikeuden täydennyskoulutuksen organisoijana ja opettajana. Vuonna 2008 hänet valittiin Joensuun yliopiston vuoden hyväksi opettajaksi muun muassa ansioistaan ympäristöoikeuden sivuaineopintojen kehittäjänä.

Määttä väitteli Helsingin yliopistossa oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1999 väitöskirjallaan "Maanomistusoikeus". Tutkimuksissaan hän on erityisesti keskittynyt monitieteisen ympäristöoikeuden menetelmälliseen kehittämiseen ja ympäristöoikeudellisen ratkaisun teoriaan. Määttä on johtanut ja johtaa useita Suomen Akatemian tutkimushankkeita. Vuosina 2005–2009 hän toimi Suomen Akatemian monitieteisen Ympäristö ja oikeus -tutkimusohjelman ohjelmajohtajana.

Ks. Määtän julkaisut ja CV: http://www.uef.fi/oikeustieteet/MaattaT

Opintojakso 2: Ympäristölainsäädäntö ja riskien hallinta - Ympäristöriskien hallinta

Marileena Koskela (DI, KTM) on töissä projektipäällikkönä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Hän on työskennellyt tutkijana vuodesta 2002, ja tutkimusaiheet ovat käsitelleet monipuolisesti yritysten turvallisuus- ja ympäristöjohtamisista. Lisäksi Marileena on luennoinut turvallisuus- ja ympäristöjohtamisesta Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Viime aikoina tutkimusintressit ovat lähinnä liittyneet yritysten ympäristö- ja yritysvastuuraportointiin. Tällä hetkellä Marileena viimeistelee väitöskirjaa metsäteollisuuden ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten mittaamisesta ja raportoinnista. Koskela on aiemmin työskennellyt tutkimus- ja opetustehtävissä Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Opintojakso 3. Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu - Elinkaariarviointi

Maija Mattinen (DI) työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE). Hän on tehnyt töitä hiilijalanjälkilaskennan parissa SYKEn 'Kestävä kulutus' -ryhmässä ja kehittänyt mm. tuoteryhmäkohtaisia hiilijalanjälkilaskureita julkisiin hankintoihin Julia 2030 EU Life+ -hankkeessa.
Ks. Juhilas IT-tuotteiden laskuri netissä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=396629&lan=fi&clan=fi

Opintojakso 3. Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu - Elinkaariarviointi

Riina Antikainen, Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskuksen SYKE erikoistutkija Riina Antikainen (MMT) on työskennellyt toimialojen, tuotteiden ja palvelujen elinkaari-, ekotehokkuus ja kestävyysarviointien parissa lähes 15 vuotta. Hänen väitöskirjatutkimuksensa keskittyi ravinteiden kestävän käytön analysointiin teollisen ekologian näkökulmasta. Viime aikoina Riina Antikainen on perehtynyt erityisesti biomassan kestävyyden arviointiin ja elinkaarimenetelmien käyttöön yrityksissä päätöksenteon tukena. Tutkimustyön ohella Riina Antikainen vetää tutkimushankkeita ja on ryhmänvetäjä SYKEn Kulutuksen ja tuotannon keskuksen Luonnonvarojen kestävä käyttö ryhmässä.
Ajankohtaista tietoa SYKEn kestävän kulutuksen ja tuotannon tutkimushankkeista löytyy:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=362861&lan=fi&clan=fi
www.ymparisto.fi/syke/finlca 

Riina Antikaisen  julkaisut:
http://www.ymparisto.fi/

Opintojakso 3: Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri on työskennellyt tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen ja erityisesti elinkaariarvioinnin (LCA) saralla vuodesta 1996 lähtien, ensin teollisuudessa, sittemmin VTT:llä ja nykyisin MTT:llä. Hän on työskennellyt ja johtanut lukuisia isoja tutkimusprojekteja, ja ollut niin kehittämässä kuin soveltamassa tuotteiden elinkaarista ympäristövaikutusten laskentaa. Kokemuksen perusteella hän omaa kokonaisvaltaisen kuvan elinkaarilaskennan käytännön hyödyistä ja haasteista, niin yritysten kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Viimeisten seitsemän vuoden kokemukset ovat pääosin elintarvike- ja pakkaussektorilta, niin hiilijalanjälkien kuin muiden ympäristövaikutusten laskennan sekä myös näihin liittyvän viestinnän, kuten hiilimerkintöjen osa-alueilta. Tutkimuksen ohella Katajajuuri pitää luentoja ja esityksiä ja on aihepiirissään muutenkin aktiivinen eri foorumeilla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Ajankohtaista tietoa uusimmista tutkimushankkeista löytyy esimerkiksi:
www.mtt.fi/hiilijalanjalki
www.mtt.fi/foodprint
www.mtt.fi/climatecommunication

CV ja listaus keskeisimmistä tutkimushankkeista ja –julkaisuista löytyy osoitteesta:
http://www.mtt.fi/asteri/Juha-Matti_Katajajuuri_CV_eng.pdf

Jakso 4: Ympäristölaskenta, mittarit ja yhteiskuntavastuun raportointi

Mikael Niskala (HTL) toimii Tofuture Oy:n asiantuntijapalveluiden johtajana. Hän on kansainvälisestikin tunnettu vastuullisen yritystoiminnan ja raportoinnin asiantuntija.

Mikael on ollut mukana laatimassa ja vaikuttamassa mm. seuraavissa hankkeissa:

• Kansainvälinen Global Reporting Initiative (GRI) -yritysvastuun raportointiohjeisto
• Kirjanpitolautakunnan (KILA) toimintakertomuksen laadintaa ja ympäristöraportointia koskevat yleisohjeet
• Useiden kansainvälisten yritysten vastuullisen yritystoiminnan hallintakäytäntöjen sekä raportoinnin kehittäminen

Mikael luennoi aktiivisesti vastuullisen yritystoiminnan kysymyksistä ja on kirjoittanut useita aihetta käsitteleviä kirjoja sekä ammatillisia että tieteellisiä artikkeleita. Mikael on aiemmin työskennellyt KPMG:llä sekä PricewaterhouseCoopersilla ympäristö- ja yhteiskuntavastuun asiantuntijatehtävissä sekä toiminut akateemisena tutkijana.

Jakso 4: Ympäristölaskenta, mittarit ja yhteiskuntavastuun raportointi

Osallistuin vuoden 2010 MEMA-koulutukseen tilanteessa, jolloin organisaationi tehtäväkorteissa tai tulostavoitteissa ei vielä ollut vastaavaa ympäristö- ja vastuullisuusasioille.
Päätyökseni toimin tuolloin Select Service Partner Finland Oy:ssä osto- ja kehitysjohtajana.Sidosryhmiemme kautta törmäsin usein aiheeseen, joka on myös henkilökohtaisen kiinnostukseni kohde – vastuullisuus.

Tutkiessani eri yritysten vastuullisuus- ja ympäristöraportteja törmäsin niissä erilaisiin termeihin ja ympäristölaskennan aiheisiin, jotka eivät suoraan auenneet minulle.Sain samanaikaisesti vinkin MEMA -opintokokonaisuudesta ja ohjelmaa tutkiessani tunnistin nopeasti juuri näitä aihealueita. Luennoitsijat ja kokonaisuuskin vaikuttivat erittäin hyvätasoisilta.Oli tietysti riski ottaa haaste vastaan siitä, että suoriutuu opinnoista työn ohessa, mutta riskinotto kannatti.
Opintoryhmämme koostui laajasta joukosta eri alojen ammattilaisia. Koulutusjaksojen keskusteluissa sekä puheenvuoroissa saikin huomata, että lähestymisemme eri aiheisiin saattoi olla hyvinkin erilainen, mutta pääsääntöisesti kaikki pystyivät haastamaan niin aiheita kuin luennoitsijoitakin.

Meman oppimistehtävät sain monilta osin sovellettua omaan työhöni. Käytin koulutuksen aiheita ja esimerkkejä omassa organisaatiossamme saaden niihin myös välitöntä palautetta.Olimme vuoden mittaan oppineet tunnistamaan useita alueita, joissa teimme hyviä tuloksia, mutta mittarointi ja raportointi puuttuivat. Syksyllä 2010 tarkastellessamme yrityksemme tulevaisuutta, päätimme lisätä strategisiin tavoitteisiimme myös vastuullisuuden raportoinnin sekä toiminnallisia tavoitteita tuleville vuosille kolmella vastuullisuuden osa-alueella.

Marraskuussa 2010 päivitimme myös organisaatiomme tehtävänkuvia ja tämän myötä sain itselleni lisää aikaa aihealueen työstämiseen; toimenkuvaani kuuluvat nyt sekä osto- että vastuullisuusjohtaminen yrityksessämme.Mema koulutus oli vienyt minua siihen suuntaan, joka oli myös henkilökohtaisissa tavoitteissani. Olen siis päässyt tällä osa-alueella ensimmäiseen maaliin ja nyt onkin tekojen aika.

"Kerään tietoja yhtiömme ympäristövaikutuksista ja seuraan saatujen tietojen perusteella kehityksen suuntaa toimialakohtaisesti. Koska toimintaympäristömme on hyvin moninainen, on ympäristöasioiden kokonaisvaltainen hallinta erittäin tärkeää. Kiinnostuin MEMA 2007-koulutuksesta sen tarjoaman laajan sisällön vuoksi. Kaikki kuusi moduulia tarjosivat ajankohtaista tietoa eri osa-alueista, kuten ympäristölainsäädännöstä ja ympäristölaskennasta. Lähipäivät koostuivat mielenkiintoisista, ammattilaisten pitämistä luennoista. Luentojen lomassa keskustelimme ja vaihdoimme ajatuksia eri toimialoja koskevista ympäristökysymyksistä.

MEMA-koulutus on pitkäjänteistä ja erittäin suunnitelmallista. Opintomateriaali, joka sisälsi alan huippujen kirjallisuutta sekä laajoja tehtäväkokonaisuuksia, haastoi pohtimaan ympäristöjohtamista ja ympäristöalan tulevaisuutta laajemmasta perspektiivistä. Lopputyötäni tehdessäni hyödynsin koulutuksen aikana saamaani tietoa sekä omassa työssäni saamaani kokemusta. Näin opiskelu ja työ kulkivat lähes vuoden ajan rinta rinnan."

Antti Filppula johti ympäristömyötäisen suunnittelun teknologioiden ja metodologioiden kehitysryhmää vuosina 2008-2009 sekä toimi ennen sitä vuosina 1986-2007 tuotekehitys- ja tuotteenhallintayksiköissä lukuisissa asiantuntija- ja päällikkötehtävissä Nokiassa. Hän osallistui MEMA 2007 -koulukseen.

"Hakeutumiseni MEMA-koulutukseen juonsi juurensa henkilökohtaiseen haluun oppia uutta ja kehittää omaa osaamistani vastuullisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteet huomioonottavassa teollisessa toiminnassa. Mielestäni MEMA-koulutus tarjoaa varsin laaja-alaisen tietopaketin tästä sekä yleisesti ympäristöasioista antaen näin asiapohjaisia valmiuksia johtaa ympäristöorganisaatioita tai niiden osia sekä paremmin ymmärtää näitä organisaatioita ohjaavia tekijöitä elinkeinoelämän eri alueilla.

Nykyaikana useimmissa työelämän tehtävissä on välttämätöntä omaksua poikkitieteellinen näkemys ja laajentaa osaamista oman ydinosaamisen ulkopuolelle. MEMA -koulutus tarjoaa joustavan polun niille, jotka haluavat lisätä läpileikkauksen vastuullisesta liiketoiminnasta ja ympäristöasioista omaan osaamisrepertuaariinsa. Itse tein näin ja hankin osaamista ympäristöasioiden ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteista ydinosaamistani, elektroniikkateollisuuden tuotteistamisesta, täydentämään.

Opintojaksojen lähipäivät toimivat erinomaisina kokemustenvaihtofoorumeina. Koska koulutukseen osallistuvat ihmiset tulevat elinkeinoelämän eri sektoreilta, lähipäivät avasivat uusia näkökulmia vastuullisen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen soveltamisesta. Lisäksi itse koin, että lähipäivien ohessa kuhunkin opintojaksoon kuuluvan omatoimisesti opiskeltavan kirjallisuuden huolellinen läpikäynti ja niihin

Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana alkanut kiinnittää huomiota enemmän ja enemmän kestävän kehityksen asioihin. Lopullisen "heräämiseni" vastuullisuuteen liittyviin asioihin koin joskus kuutisen vuotta sitten työskennellessäni mainostoimiston johtajana ja pureutuessani erään asiakas-casen yhteydessä perinpohjaisesti ympäristöasioihin. Tällöin syntyi myös halu ja kipinä vaikuttaa asioihin omalla ydinosaamisellani, jotka ovat markkinointi, viestintä ja brändäys.

Sain mahdollisuuden siirtyä konsernin brändijohtajaksi suureen rakennusalan yhtiöryppääseen, Luja-yhtiöihin. Rakennusala on siinä mielessä keskeisessä roolissa ilmastonmuutosta ehkäisevässä työssä, että rakennettu ympäristö kuluttaa noin 40% käytetystä energiasta ja se myös tuottaa saman verran kasvihuonepäästöistä. Olen onnellinen, että pääsen nyt vaikuttamaan Luja-yhtiöiden kestävän liiketoiminnan kehitystyöhön kautta ympäristön kannalta merkittäviin asioihin. Viestintäfunktion johtajana myös yritysvastuuraportointi kuuluu vastuulleni. Työssäni syntyi tarve hakea lisää tietoa ja osaamista ympäristö- ja vastuullisuusasioihin liittyen ja siksi hakeuduin MEMA-kurssille.

MEMA antoi kattavan kuvan ja koulutuspaketin kestävän liiketoiminnan kaikista osa-alueista. Eniten kiinnosti etukäteen kuulla alan johtavien asiantuntijoiden näkemyksiä vastuullisen liiketoiminnan strategioista ja työkaluista sekä tietenkin taustastani johtuen myös ympäristöviestinnästä ja –markkinoinnista. Huomasin kuitenkin yllätyksekseni, että etukäteen hieman tylsäksi arvioimani ympäristölaskentatoimi oli niinkin mielenkiintoista ja myös silmiä avaavaa. Jälkikäteen voin sanoa, että kaikki kurssin modulit olivat mielettömän hyviä ja jopa innostavia.

Erityisen antoisia olivat myös lähiopetuspäivien tauoilla käydyt keskustelut muiden oppilaiden kanssa. Oli mielenkiintoista vertailla ja kuulla miten yritysvastuullisuutta edistetään muissa yrityksissä. Myös luennoissa oli runsaasti mielenkiintoisia case-esityksiä eri yrityksistä ja sainkin niistä runsaasti ajatuksia ja ideoita sovellettavaksi Luja-yhtiöissä. Ympäristöasiat ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvät asiat ovat tällä hetkellä erittäin kuuma aihe ja asian tiimoilta saadaan koko ajan uutta tietämystä. MEMA-kurssi on mielestäni hyvä tietojen päivitysfoorumi myös pidempäänkin asioiden parissa työskennelleille.

Täytyy sanoa, että MEMA-kurssiin panostamani ajallinen ja työnantajani taloudellinen investointi olivat erittäin kannattavia. Esimerkiksi kirjallisista oppimistehtävistä on ollut konkreettista hyötyä työnantajalle jopa niin, että erään tehtävän aikana syntyneestä ideasta saattaa tulla Lujalle tulevaisuudessa kenties miljoonabusiness.

"Osallistuin vuoden 2008 Mema-koulutukseen tilanteessa, jossa olin jo puolisen vuotta työskennellyt ympäristöasioiden parissa ns. oman toimen ohella. Päätoimisesti vastasin strategiaprosessin kulusta ja kehitin siihen liittyviä työtapoja. Ympäristöasioiden kehittäminen kärsi ilmeisestä ajanpuutteesta. Henkilökohtaisesti kaipasin myös lisää tietoa erityisesti nopeasti kehittyvästä ympäristölaskennasta ja –raportoinnista, -viestinnästä ja -markkinoinnista.

Tuossa ajankäyttötilanteessa koulutukseen sitoutuminen oli tietysti riski. Jälkikäteen sanottuna riski kannatti ehdottomasti ottaa – todennäköisesti en muuten nyt olisi missä olen. Laajan tiedollisen antinsa lisäksi Mema-koulutuksen suurinta antia oli kuulla ja keskustella ympäristöjohtamisen, ja laajemminkin vastuullisuuden johtamisen, tilanteesta ja haasteista muilla toimialoilla. Kurssilaiset olivat aktiivisia keskustelijoita, mikä piristi luentoja – eikä päästänyt luennoitsijoita helpolla!

Meman opppimistehtävät (joiden tekeminen minulla venyi kyllä usein pikkutunneille) olivat lähes poikkeuksetta helposti sovellettavissa ihan oikeisiin työhön liittyviin asioihin. Koulutuksen aikana syntyi perusta ympäristölaskentamme kehittämispoluksi ja vihreän tuotekehityksen suuntaviivat. Koulutusta seuraavana vuonna nämä ideat jo toteutuivat, ja itse siirryin koulutuksen jälkeen täyspäiväisesti ympäristöasioiden pariin, johtamaan konsernin ympäristöohjelmaa. Mema-koulutus ei toki ollut mikään urakehitysautomaatti, mutta minun kohdallani koulutus vahvisti motivaatiotani siitä, että haluan jatkossakin työskennellä nimenomaan ympäristöasioiden parissa."

Lauri Kulonen
Oy Hartwall ab, Turvallisuuspäällikkö, ympäristönsuojeluvastaava

"Lähdin opiskelemaan MEMA-koulutusohjelmaan vuonna 2010, koska koin tarvitsevani työtehtävässäni yhä laaja-alaisempaa tuntemusta vastuullisen liiketoiminnan eri osa-alueista. Koulutusohjelmassa käsiteltiinkin vastuullisuutta ympäristönsuojelun, sosiaalisten kysymysten sekä talouden näkökulmista. Teoriapohjaani yrityksen vastuullisuudesta kartutin osallistumalla lähiopetuspäiville, niiden aikana pidetyille asiantuntijaluennoille ja tehtyihin ryhmätehtäviin sekä laatimalla kaikki koulutusohjelman puitteissa tarjotut oppimistehtävät ja lopputyön.

Erityisesti oppimistehtävissä ja lopputyössäni pääsin pohtimaan teorian soveltamista työelämän käytännön vastuullisuuskysymyksiin, minkä näen omalla kohdallani suurimpana lisäarvotekijänä, jonka koulutusohjelma tarjosi. Saavutin nähdäkseni oppimistavoitteeni ja lisäksi uskon myös työnantajani hyötyneen opinnoistani, koska oppimistehtävät eivät jääneet vain teoreettisen pohdinnan tasolle. Teorian pohdinta tieteellisellä otteella on mielestäni tärkeää ja teen sitäkin mielelläni, mutta MEMA tarjosi minulle myös muuta eli käytännön vastuullisuuskysymyksiin vastauksia. Omalla kohdallani sovelsin MEMA:ssa käsiteltyjä aiheita erityisesti  yrityksen ympäristönsuojelun kysymyksiin sekä yritysturvallisuuteen sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta."

Heidi Melkas
Sanoma-konsernin strateginen kehitys
MEMA 2010

Osallistuessani MEMA:an organisaatiossamme oli alkamassa suurempi yritysvastuun strateginen kehityshanke. Tavoitteenamme oli kehittää yritysvastuun strategista suunnittelua, ja vahvistaa viestintää tärkeimmille sidosryhmillemme. MEMA antoi paljon avaimia suunnittelutyöhön ja tuki käynnissä olevaa työtä teorialla ja konkreettisilla esimerkeillä. Ohjelma lähti usein liikkeelle ympäristöasioista mutta esimerkkejä, toimintatapoja ja malleja oli helppo soveltaa laajempaan yritysvastuun kenttään.

Ryhmän kesken käydyt keskustelut ja esimerkkien jakaminen olivat parasta antia, sillä eri lähtökohdista ja organisaatioista tulevat ihmiset pystyivät sparraamaan toisiaan. Ohjelma rullasi eteenpäin melko tiivistahtisesti mutta en missään vaiheessa kokenut sen olevan liian työläs, sillä osiot olivat vaihtelevia ja kesätauko antoi aikaa hengähtää.

Näin MEMAn päätyttyä koen olevani monta asiaa viisaampi ja osaavani etsiä laaja-alaisesti lisätietoa ympäristöasioista ja yritysvastuusta. Nopeasti kehittyvällä alalla on tarpeen pitää tuntosarvet jatkuvasti pystyssä.

Osallistuin vuoden 2010 järjestettyyn MEMA-koulutukseen. Vuoden 2010 alussa työnkuvani muuttui niin, että pääsin osallistumaan HK Ruokatalon ympäristövastuullisuusprojekteihin ja vastuulleni tuli niiden koordinointi ja vetäminen.

MEMA-koulutus vastasi suoraan tarpeeseeni saada lisää tietoa ja oppia vastuullisuusasioista, sekä etenkin ympäristövastuullisuuteen liittyvistä seikoista. HK Ruokatalo on mukana monessa tutkimusprojektissa ja raporteissa esiintyi sanoja ja termejä joiden merkitys ei ollut minulle suoraan aivan selvä. MEMA-koulutuksen opetus ja case-tapaukset vastasivat moneen jo miettimääni kysymykseeni ja toivat minulle uusia näkökulmia jo oppimiini asioihin.

Koulutuksen lähipäivät olivat minulle koko opintokokonaisuuden parasta antia. Opintoryhmämme koostuu monien eri alojen ammattilaisista ja monesti keskinäiset keskustelumme ja pohdintamme olivatkin parasta antia koko päivässä. Huomasin nopeasti, että vaikka osallistujia oli monilta aloilta, oli vastuullisuuteen ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvät haasteet kaikille yhteisiä ja tuttuja.

Koulutus oli työläs suorittaa työn ohessa, mutta jälkikäteen arvioituna, se oli kaiken työnteon ja HK Ruokatalon taloudellisen sijoituksen arvoinen. Oppimistehtävät pystyi helposti soveltamaan omaan yritykseen ja suurimman hyödyn koin saavuttavani, kun pääsin tehtävän muodossa soveltamaan oppimaani jo aikaisemmin havaitsemaani ongelmaan ja viemään sitä eteenpäin.

Minna Nors
Teknologian tutkimuskeskus VTT, Tutkija,
Systems engineering – Sustainability assessment
MEMA 2010-2011

Osallistuin Mema- koulutukseen tilanteessa, jossa olin vajaan vuoden toiminut VTT:n kestävän kehityksen tiimissä tutkijana. Tehtäväni liittyivät mm. elinkaariarviointiin, hiilijalan- ja vesijalanjälkiin sekä seminaareihin. Esimieheni suhtautui ehdotukseeni kurssista myönteisesti, sillä tiimimme asiakastoimeksiannot ovat monipuolisia kestävän kehityksen projekteja.  Projektien tutkimus edellyttää teorian, työkalujen ja menetelmien tuntemusta sekä standardien osaamista.  Kehitysprojektien myötä uusien asioiden kehittäminen tiimissä on jatkuvaa.

Mema-kurssin tarjoama laaja-alainen opetus kestävään kehityksen asioista tarjosi siis oivan kehittymismahdollisuuden. Ensimmäisen kahden kurssinpäivän jälkeen olin innostunut ja halusin oppia lisää. Lisäksi hyvin pian hyödynsin uusia keinoja lähestyä asioita ja kurssien tuomaa tietoa työtehtävissä.

Kurssipäivien rakenne oli tiivis ja usein huomasin saaneeni ”aimo annoksen” mielenkiintoista tietoa ”höystettynä” yritysluennoitsijoiden konkreettisilla tapauskuvauksilla ja niihin sisältyvillä kokemuksilla. Samoille luennoille osallistuvien usean eri toimialan ihmisten kysymykset ja heidän kanssa käydyt keskustelut toivat täysin uusia näkökulmia asioihin. Samalla tuli pohtineeksi kurssilla esille nousseita asioita laaja-alaisesti. Ajankohtainen kurssimateriaali, syventävä kirjallisuus ja kunnolliset harjoitustyöt sekä lopputyö pitivät huolta, että kursseista tuli omaksuttua ydinkohdat ja muodostui käsitys mistä hakea lisää tietoa. Tosin tämä tarkoitti myös, että useita perheviikonloppuja värittivät keittiön pöydän ääressä opiskeleva memalainen, joka vaikutti elävän ”keke-maailmassa”.

Mema varmasti kannatti, sillä olen pystynyt hyvin soveltamaan kurssilta saamiani tietoja jo useammassa projektissa sekä organisaatiossamme. On ollut upea tunne huomata oppivansa uusia asioita sekä voida hyödyntää niitä. Kävi niin, että ”nälkäni kasvoi syödessä” joten matka on vasta alussa.

Osastoni kerää Nokian tuotteisiin liittyvää yhtiönsisäistä tietoa koskien tuotteiden, niiden akkujen, pakkausten ja lisälaitteiden painoja, materiaaleja yms. Tämä tieto on meiltä saatavissa vientimaiden maahantuojaorganisaatioille toimitettavaksi tarvittaessa ko. maan kierrätyskumppaneille ja ympäristöviranomaisille. Viranomaiset käyttävät tietoa tuonnin ympäristöveron keräämisperusteena, kierrätyksen suunnittelussa jne. Keräilyn ja kierrätyksen hoitavat paikalliset yhteistyökumppanit tarvitsevat tietoja laskutukseen, ympäristöraportointiin jne. Tämän työn lisäksi osastomme opastaa yhteistyökumppaneita ympäristöasioiden hallinnassa, ympäristönhallintajärjestelmien perustamisessa sekä tutkii lähinnä oman yrityksen logistiikan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä tarkoituksena pienentää sitä mahdollisuuksien mukaan.

Aluksi pelottavalta kuullostavasta, vaikuttavan otsikon "Master of Environmental Management and Accounting" omaavasta koulutuksesta muodostui omalla kohdallani varsinainen silmien avaaja. Tämä siinä mielessä, että vaikka jo viime vuosituhannelta lähtien olen ollut ympäristöasioissa kiinni - ensin vasemmalla kädellä ja myöhemmin molemmilla käsillä – tunnistin ennen MEMA-kurssia yrityksen vastuullisen liiketoiminnan peruspilareista vain ympäristövastuun. Kaksi muuta peruspilaria, sosiaalinen ja taloudellinen, saivat merkityksensä vasta MEMAssa. Ympäristövastuuasioissakin olin kiinnostunut lähinnä asioista, jotka liittyivät myymiemme tuotteiden ekologiseen jalanjälkeen.

Kurssilla opittuja asioita, joita olen välittömästi voinut käyttää työssäni hyväksi on muun muassa sen käsitteistön ymmärtäminen, joka liittyy kestävään kehitykseen. Ympäristönhallinta yksinään on jo valtava määrä käsitteitä ja lyhenteitä, puhumattamaan sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden mukanaantuomista – enemmän ehkä yritysympäristöön liittyvistä – käsitteistä.

Varsinkin pörssiyhtiöt ovat aloittaneet raportoimaan kestävän kehityksen kehityksestään käyttäen GRI- menetelmää (Global Reporting Initiative). Kilpailijoiden kestävän kehityksen "kirjanpidon" ymmärtämiseksi, tämän aiheen opiskelu oli erinomaisen opettavaista, ja suoraan käytäntöön hyödynnettävissä.

Ympäristönhallintajärjestelmän opiskelu ja pystytys oli aihe, jonka oppeja olen useasti suoraan hyödyntänyt Nokian yhteistyökumppaneita aiheeseen kouluttaessani. Tässä yhteydessä onkin eräänä tärkeänä kurssin antina se noin 100 Mbyten paketti dokumentteja ja power pointteja, joita hävyttömästi hyväksikäytän edelleen koulutuksissani ja opiskelussani.

Tärkeä ja hyödynnettävissä oleva asia oli myös kotitehtävät, jotka aina jotenkin liittyivät omaan työnantajaan ja työsarkaan. Ne panivat katsomaan oman "pesän" asioita huomattavasti tarkemmin ja kriittisemmin.

Laiskahkona yksilönä, en jaksa nyt listata enempää soveltamiani MEMA-oppeja, mutta tyydyn vain vaatimattomasti toteamaan sen tosiseikan, että MEMA-kurssin suoritettuani, on Dow Jones Sustainability Indexes (DJSI) kahtena peräkkäisenä vuonna julistanut Nokian suuryritysten kestävän kehityksen aktiviteetteja mittaavan tilaston oman kategoriansa voittajaksi. Minusta tämä on varsin vakuuttava todiste siitä, että MEMA oli kaikinpuolinen menestys. Totuuden nimissä on kuitenkin todettava, että samalla MEMA-kurssilla oli lisäkseni muitakin nokialaisia.

Kurssi oli varsin vaativa, mutta kuukausi lähipäivien välillä oli useimmiten riittävä joskus työläidenkin kotiläksyjen tekemiseen. Opetus oli hyvä+, joka tarkoittaa, että välillä asiat menivät yli hilseen. Toisaalta taas silloin harvoin, kun jonkun opintojakson opetus jätti toivomisen varaa, oli opetuksena se, että itse osaa välttää kyseistä opetustapaa."