Kuva: Teollisuusneuvos Juhani Linnoinen Aalto PROn seminaarissa.

Pitkän linjan kehittäjiä on Valmet Automotive Oy, jossa on luotu Lean-kulttuuria jo yli kahden kymmenen vuoden ajan. Aktiivisessa roolissa siinä on ollut nyt eläkkeellä oleva toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Juhani Linnoinen. 
– Tämä ajattelu ja toimintatapa vaatii koko organisaation mukanaolon – myös ylimmän johdon tulee olla aktiivisesti mukana. Tätä ei voi liikaa korostaa, Linnoinen painottaa.
Tehokkain keino jatkuvaan kehittämiseen on jatkuvan parantamisen (JP) aloitteiden teko.
– Meillä edellytetään, että aloitteita tekevät kaikki toimitusjohtajasta juoksupoikaan. Tämä on yksi keino toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Aloitteiden määrä kertoo myös esimiesten johtajuustaidoista, sillä niillä on selkeä yhteys, valottaa Linnoinen.
Kaikki pienimmätkin JP-aloitteet ovat yrityksessä tervetulleita. Nykyisin Valmet Automotiven toimihenkilöt ja työntekijät tekevät keskimäärin yhdeksän JP-aloitetta vuodessa.

Suomi tarvitsee kulttuurinmuutoksen

Juhani Linnoisen mukaan Lean-kulttuurissa on resepti Suomen teollisuuden kilpailukykyisyyden parantamiseen. Samalla se tekee jokaisen työstä mielenkiintoisemman ja lisää työssä jaksamista.
– Tämä vaatii yritysjohdolta pitkää sitoutumista. Yhden vuoden tavoitteet eivät riitä, kun lähdetään muuttamaan kulttuuria ja yrityksen filosofiaa. Avaimena on ihmisen arvostaminen, kekseliäisyyden vahvistaminen sekä heidän kouluttamisensa toiminnan kehittämiseen, Linnoinen linjaa.

Teksti ja kuva: Kati Kiviniemi

– Päinvastoin, kehitysjohtaja Risto Linturi toteaa.

– Ne voivat toimia täysin uudenlaisen ajattelun ja näkemyksen pidäkkeinä; kuin tehokkaana palomuurina etsittäessä totutusta poikkeavaa. Tämä voi olla monin tavoin haitallista yrityksen innovaatiotoiminnalle.

Cynthia Barton Rabe on The Innovation Killer -kirjassaan todennut, että se mitä tiedämme, rajoittaa mahdollisuuksiamme kuvitella.  Raben mielestä yritysten syvällinen oman toimialan osaaminen saattaa tehdä ne kuuroiksi mitä jos –ajattelulle ja näin kyvyttömiksi haastamaan  olemassa olevia käytäntöjä. William C. Taylor puolestaan korostaa vuja dé -havainnointia eli kykyä nähdä tutut asiat täysin uusin silmin, uudesta näkökulmasta. Practically Radical -kirjassa Taylor esittelee yrityksiä, jotka ovat onnistuneet murtautumaan nykyisyydesta tulevaisuuteen.  Näissä yrityksissä käänteentekevä asia on ollut rajojen rikkominen ja oivallusten etsiminen täysin oman toimialan ulkopuolelta.

– Vuja dé on yksi uusi termi out of the box-ajattelulle – kuten lateraaliselle ajattelulle, sinisen meren strategialle, disruptiivisille innovaatioille ja paradigman kyseenalaistamiselle, Risto Linturi sanoo.

Nämä ja monet muut viitekehystä tai näkökulmaa muuttavat ajattelun tavatselitetään hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla.

– Jokaisessa on kuitenkin kyse nykyisten toiminta-  ja hahmottamistapojen kyseenalaistamisesta, Linturi korostaa.

Kokemattomuus tehokkaaseen luovuuteen uhkaa maamme kilpailukykyä

Linturin mielestä ajattelu jää liian usein pinnalliseksi. Eräänä syynä hän pitää organisaatioiden muuttumista 90-luvun jälkeen aiempaa tiukemmiksi.

– Tämän seurauksena ihmisille annetaan tietyt roolit,  ja roolien mukaisiin tehtäviin keskitytään organisaation rakenteen mukaisesti. Rakenteen kyseenalaistamisellakin ymmärretään lähinnä maantieteellisiä tai tehtäväkohtaisia rajoja ja niiden siirtoja, ei paradigmojen kyseenalaistamisia.
Tämä johtuu kokemattomuudestamme luovaan ajatteluun.

– Luova ihminen saattaa keksiä hyvinkin runsaasti radikaaleja ideoita. Useimmat niistä ovat huonoja tai työnantajaorganisaatiolle sopimattomia.  Lisäksi ideoiden analysointi vie aikaa.

Monet ideoita suoltavat ihmiset on työnnetty syrjään.

– Osin tämä on tapahtunut siksi, että uusia ideoita ei helposti ymmärretä edes silloin, kun ne ovat hyviä ja osin siksi, että harjaantumaton ajattelija suoltaa organisaation prosesseihin liian paljon heikkotasoisia ideoita, Linturi huomauttaa.

Luovuuden tulisi hänen miestään olla tehokasta.

– Luovan ihmisen tulisi olla kriittinen sekä huolellinen ja ymmärtää organisaatioteorian ja yritysstrategian pelisääntöjä. Siten maailmanparannusideoita ei kannata esittää omalle organisaatiolle, jos oman organisaation kilpailuedellytykset eivät niiden avulla parane, Linturi painottaa.
Suomi tarvitsee kuitenkin kipeästi suuria loikkia – syntyvätpä ne sitten vuja dé -ajattelun tai muunkaltaisen pohdinnan kautta.

- Inkrementaaliset innovaatiot ja rakenteiden vahvistaminen tuntuvat johtavan yhä vähäisempiin parannuksiin suhteessa panoksiin, Linturi väittää.

- Meidän asemamme globaalitaloudessa katoaa, ellemme kykene radikaaleihin muutoksiin sekä yritystoiminnassa että julkisella sektorilla. Organisaatiorajojen siirtely ei ole vastaus näihin kysymyksiin, sillä näin ajatellaan edelleen perinteisin käsittein.

Edelläkävijäyrityksissä arvostetaan radikaaleja innovaatioita

Linturi pitää luovat alat -termiä hullunkurisena.

– Usein niiden yhteydessä puhutaan aloista, jotka ovat hyvinkin perinteisiä; ja joissa ajattelu ei ole juurikaan muuttunut aikoihin. Luovuus on kukoistanut internetin ja teknologian piirissä, jossa on luotu aivan uudenlaisia yhteistyön ja tuotannon rakenteita – ja näin tyydytetään erilaisia tarpeita tavoilla, joista aiemmin ei edes osattu uneksia.

Luovuutta ja kyseenalaistamista tarvitaan kaikilla aloilla.

– Seuraavalla vuosikymmenellä meidän tulisi tuottaa kaikki keskimäärin kaksi kertaa nykyistä tehokkaammin ja vain murto-osalla nykyisistä rajallisista luonnonvaroista, mukaan lukien opetus, lastenhoito, hyvinvointipalvelut, jotta reaalipalkkoja voisi edes vähän nostaa. Tämä ei todellakaan onnistu vähäisellä säädöllä.

Edistyksellisimmissä suomalaisyrityksissä on tiedostettu radikaalien innovaatioiden merkitys.

– Useimmat päättäjät kuitenkin tuudittautuvat nykyisen ajatustavan helppouteen eivätkä anna radikaalille ajattelulle tilaa. Organisaatioteoriassa tämä kysymys on selkeimmin kuvattu populaatioekologisessa ajattelussa exploitation—exploration -vastakkainasettelun kautta. Kuinka paljon käytämme aikaa lehmien lypsämiseen ja kuinka paljon uusien laidunmaiden etsimiseen ja lehmien jalostukseen. Suomessa organisaatioiden painopiste on nykyään liiaksi exploitation -suunnassa.

Luovaa ajatteluaan saa kehittää

Kieltämättä useissa yrityksissä monenlaiset rajoitteet ehkäisevät rohkeaa ja ennakkoluulotonta ajattelua.

– Tiukat neljännesvuositavoitteet ovat hyvä asia sinänsä, mutta niillä ei saisi olla vaikutusta siihen osaan organisaatiota, jonka tehtävänä on kehittää organisaatiolle menestyksen eväitä tuleville vuosille ja vuosikymmenille, Linturi huomauttaa.

Kun mittarit ja bonusrakenteet eivät näe näitä asioita erillisinä, leikkaavat bonuksista motivoivat johtajat mielellään pidemmän jakson kehityksen minimiin.

– Laiva saa ajaa jäävuoreen, kunhan matkan ajan on hauskaa ja itse ehtii helikopteriin, Linturi karrikoi.

Yksi rajoittava tekijä on organisaatioiden ylin johto.

– Rainmaker-tutkimuksen mukaan hyviä, kannattavia uusia ideoita tunnistavat ihmiset eivät persoonallisuutensa perusteella etene toimitusjohtajiksi. Toimitusjohtajat osaavat tyypillisesti pitää lautaset pyörimässä ja organisaation rasvattuna, mutta heillä ei jostain syystä ole kykyä  kuvitella maailma, jota ei vielä ole;  se ei kuulu tyypillisen toimitusjohtajan vahvuuksiin.

Vahvuuksia voi aina kehittää.

– Valistunut toimitusjohtaja tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja luottaa näissä asioissa muihin.

Rajoja rikkovaa luovaa ajattelua voidaan tukea ja kehittää monin eri tavoin.

– Ajattelu kehittyy rajoja rikkovaksi harjoittelemalla, Linturi muistuttaa.

– Mitä useampia vallitsevia käsityksiä saa mielessään kyseenalaistetuksi, sitä vahvemmiksi ja kirkkaammiksi omat kyvyt kehittyvät.

Kyseenalaistamisen keinoja on monia ja ne ovat varsin systemaattisia, jos tavoitellaan ajattelun tehokkuutta ja kirkkautta.

Aalto PROn Radikaalit innovaatiot -kurssilla käydään läpi keskeisimmät kyseenalaistamisen metodit ja niitä sovelletaan käytännön ongelmiin. Kurssin aikana myös käännetään vallitsevia käsityksiä nurinniskoin. Kurssi ei yksin tee kenestäkään mestaria. Silti se on oivallinen ”laukaisualusta”.

– Keskustelut, vastaväitteet ja muiden kurssilaisten hämmennyksen jakaminen on tärkeä osa oppimiskokemusta − eikä samoja tuntemuksia totunnaisten muurien omakohtaisesta rikkomisesta saa kirjoista, Risto Linturi uskoo.

Teksti: Leena Jokiranta

Lisätiedot

Lisbeth Edlund 
gsm 050 351 9058
lisbeth.edlund [a] aalto.fi

Muutosjohtamisessa on tärkeää, että ymmärretään ison tavoitteen ohjaavuus ja osataan johtaa hyvinkin monimutkaisia muutos-
kokonaisuuksia.

Muutosjohtaminen on siis strategista ja samalla fiksusti arkinen juttu. Muutosjohtamista on voitu kritisoida siitä, ettei erilaisilla muutosohjelmilla kuitenkaan tavoiteta ihmisiä tai saada heitä mukaan, vaikka osallistamisesta on puhuttu jo vuosikymmen ellei toinenkin. Muutosjohtamista pitää siksi tuoda olennaiseksi osaksi esimiesten ja keskijohdon tehtäviä ja osaamista.

Tavoitteellista osaamisen kehittämistä muutoksen keskellä

Tänä keväänä yritykset vaikuttavat panostavan paitsi strategisiin, myös rakenteellisiin uudistuksiin. Muutosjohtamisen keinoin tehdään tavoitteellista osaamisen ja toimintojen kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla. Epävarmuuden ajassa on hyvä arvioida myös yrityskulttuurin muutostarpeita. Esimerkkinä Aalto PROn kevään tarjoomasta on suosittu Muutosjohtaminen nyt! -koulutus, joka toteutetaan kahtena peräkkäisenä perjantaina 20. - 27.4.2012.

Muutosjohtamisen ajankohtaisessa rautaisannoksessa saat uusimman tiedon ja käytännön ratkaisuehdotuksia:

• nykyhetken muutoksen johtamisesta ja organisaation kehittämisen haasteista yritysten johdolle, esimiehille ja kehittäjille
• muutosjohtamisen strategisesta suunnittelusta sekä tuloksellisesta toteutuksesta, prosesseista ja työvälineistä
• yrityskulttuurin tai rakenteellisiin muutoksiin tähtäävistä toimenpiteistä
• viestinnän sekä muutospuheen merkityksestä ja voimasta.
  Kurssinjohtajana toimii alan vahva osaaja ja kokenut valmentaja

Tutkija Leena Seppänen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun Tuotantotalouden laitokselta:

”Muutosjohtaminen on näinä aikoina aidosti strategialähtöistä ja samalla se on työn arjessa läsnä oleva ja siinä vaikuttava voima. Muutosjohtaminen onkin olennainen osa esimiesten  johtamisosaamista. Tämä onnistuu, jos muutosjohtamisajattelusta ja -välineistä saadaan realistinen ja toimiva henkilökohtainen ote. Tärkeää on myös ennakoida, tunnistaa ja ymmärtää muutostilanteissa tyypillisesti esiintyviä ilmiöitä.”

Teksti: Erja Laurila, Aalto PRO

Lisätietoja

Erja Laurila
gsm 050 300 6558
erja.laurila [at] aalto.fi

Kuva: Osallistujia tuotantopelin kimpussa.

Aalto PRO sai parhaimmat tulokset tuotteiden laadusta, henkilöstön asiantuntemuksesta ja yrityksen uudistumiskyvystä ja palvelujen kehittämisestä. Nämä sijoittuivat vastaajien mielestä kaikkein tärkeimpien yrityskuvaa määrittävien tekijöiden kärkikastiin. Lisäksi Aalto PRO sai toiseksi parhaimmat kokonaispisteet yrityskuvatekijöistä.

- On upeaa kuulla, että meidät arvostettiin juuri tärkeimmissä osioissa parhaimmaksi. Laatu, asiantuntemus ja uudistumiskyky ovat myös meille tärkeitä asioita, iloitsee johtaja Kirsti Miettinen Aalto PROsta.

Tulevaisuuden näkymät myös huippua

Aalto PRO perustettiin vuoden 2011 alussa jatkumona Aalto-yliopiston perustamiselle. Tulevaisuuden näkymät olivat myös vastaajien mielestä yksikössä korkealla tasolla.

- Pitkäjänteistä kehitystyötä oli tehty jo yhdistymistä edeltävissä yksiköissä ja sitä on jatkettu Aalto PROssa. Tästä on hyvä jatkaa lippu korkealla eteenpäin, Miettinen valottaa.

Teksti: Kati Kiviniemi, Aalto PRO

Lisätietoja

Kati Kiviniemi
viestintä- ja markkinointipäällikkö
p. 050 555 4079
kati.kiviniemi [a] aalto.fi

Maailman väkiluvun arvioidaan kasvavan noin 9. miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa ihmisten käyttämästä vedestä kuluu ruoan tuotantoon, jonka tarve UNICEFin ja WHO:n koostaman raportin mukaan saattaa lisääntyä jopa 70. prosentilla 40. vuodessa. Maailman vesipäivänä kysytäänkin, miten suuri yksittäisen ihmisen vesijalanjälki on?

Vastuu ympäristöstä ei kuitenkaan kuulu vain yksittäisille ihmisille vaan yhä enenevissä määrin myös yrityksille. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun järjestelmällinen hallinta onkin koko ajan kasvava vaatimus yrityksille sekä tavallisten kuluttajien että julkisten hankkijoiden taholta.

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön saastuminen ovat tosiasioita, jotka vaikuttavat myös tulevaisuuden bisnekseen. Etenkin suomalaisille yrityksille nämä muutokset tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden uudenlaiseen kaupankäyntiin ja investointeihin.

Vesijalanjälki kestävän vedenkäytön mittarina on vielä kohtuullisen uusi käsite, mistä syystä myös siihen liittyvät laskentaperiaatteet ovat osin vasta kehitteillä. Vesijalanjäljen ISO-standardisointityö on kuitenkin käynnistetty, ja standardin odotetaan valmistuvan vuonna 2014. Standardoinnissa selvitetään muun muassa veden käytön määrällisiä ja laadullisia ympäristövaikutuksia.

Vesijalanjäljen tuntemisesta on hyötyä kehitettäessä yritysten kokonaisvaltaista ympäristö- ja taloudellista tehokkuutta. Se myös auttaa ympäristömyönteisen yrityskuvan rakentamisessa. Yritysten tulisikin nähdä ympäristöasioiden hallinnan tuoma kilpailuetu sekä sen tarjoamat kustannus- ja imagohyödyt.

Aalto PRO tarjoaa vesijalanjälkikoulutuksen 22.5. ja 12.6.2012. Koulutuksessa lasketaan asiantuntijan avustuksella jollekin tuotteelle tai prosessille vesijalanjälki.

Lisätietoja

Ulla Rintala, 050 544 2957, ulla.rintala [a] aalto.fi

Pikapolkuja otsikoihin

• IPR-koulutus parantaa toiminnan laatua
• Kolmipäiväinen koulutus alkaa jälleen maaliskuussa
• Patenttien merkitys kansainvälisesti toimivalle pk-yritykselle korostuu
• Koulutus innostaa ideointiin ja uusiin näkökulmiin
• Pk-yrityksissäkin varauduttava IPR-uhkiin – ajoissa ja asiantuntijan tuella
• Riittävä IPR-suojaus turvaa kilpailukyvyn

Monessa pk-yrityksessä tehdään tarpeetonta tuotekehitystyötä,  kun viimeisin tieto toisaalla jo aiemmin tehdyistä keksinnöistä  puuttuu. Tätä ei kuitenkaan aina tiedosteta eikä näin ollen oivalleta, että päällekkäisyyksien ehkäiseminen tehostaisi ratkaisevasti tuotekehityksen tuottavuutta. 

Kyse on siis oikeastaan suomalaisen innovaatiotoiminnan laadusta.

Innovaatiojohtaminen ja immateriaalioikeuksien hallintaan liittyvä osaaminen edellyttää aina vankkaa asiantuntijuutta – huolimatta resurssien määrästä tai koulutusbudjettien koosta.

– Osaamisen kehittämiseen on syytä suhtautua vakavasti, sillä koulutettujen tuotekehitys-asiantuntijoiden ansiosta yritys pystyy merkittävästi tehostamaan omaa tuotekehitystään ja samalla ehkäisemään innovaatiotoimintaansa kohdistuvia fataaleja uhkia, joilta yksikään globaaleilla markkinoilla toimiva yritys ei ole täysin turvassa, viestintäasiantuntija Olli Ilmarinen Patentti- ja  rekisterihallituksesta toteaa.

IPR-koulutus parantaa toiminnan laatua

Patentti- ja rekisterihallituksessa päätettiin muutama vuosi sitten lähteä tukemaan suomalaista yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa uudella koulutuskonseptilla. 

- Huomasimme, että innovaatioiden johtamiseen ja entistä fokusoidumpaan tuotekehitykseen kaivattiin uusia valmiuksia, Ilmarinen kertoo.

Suomalaisissa yrityksissä oli erityisesti tarvetta strategiseen liiketoiminnan uuslukutaitoon, jonka ansiosta ne pystyisivät täydentämään omaa tuotekehitysosaamistaan jo olemassa olevilla innovaatioilla sekä seuraamaan kehitystrendejä ja kilpailijoiden toimia.

Innovaatiojohtamisen rinnalla myös yrityksen oman osaamisen  suojaamiseen sekä kykyyn hallita tietokantoja kaivattiin koulutusta.

– Juuri siksi IPR-tiedon hyödyntämiseen liittyvä kouluttaminen todettiin koko suomalaisen innovaatiotoiminnan kannalta välttämättömäksi, Ilmarinen korostaa.

Tavoitteena oli lisätä yritysten kilpailukykyä.

– Totesimme, että mitä tarkemmin ja kustannustehokkaammin tuotekehitystä voidaan tehdä, sitä kilpailukykyisempiä suomalaiset yritykset ovat.

Erityisesti pk-yrityksille laajempi näkemys – ja monialaisemmat  ajattelumallit – olivat tarpeen.

– Innovatiiviselle yritykselle on välttämätöntä hahmottaa sen toimintaympäristön kokonaiskuva: kuinka se on toimii osana globaalia markkinaa. Suomessa on helppo tuntea esimerkiksi oman alan  kehityshankkeet ja innovatiiviset toimijat; maailmanlaajuisesti  tilanne on täysin toinen. 

Kolmipäiväinen koulutus alkaa jälleen maaliskuussa

InnoTransfer -projekti käynnistyi vuonna 2009 Patentti- ja rekisterihallituksen, Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Tietoasiantuntijat ry:n ja Aalto PROn yhteishankkeena. Projektia lähti tukemaan Uudenmaan ELY-keskus, jonka kautta projekti saa ESR-rahoitusta.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa koulutuksen kohteena olivat Etelä-Suomen läänin alueen ammattikorkeakoulut. Lähtökohtana projektissa ei ollut kouluttaa ainoastaan pk-yrityksiä vaan nimenomaan kehittää alan osaamista ja kouluttaa asiantuntijoita, jotka voivat tarjota osaamistaan pk-yritysten käyttöön tiedon haussa ja hyödyntämisessä.

– Siksi Tietoasiantuntijat ry oli meille luonteva yhteistyökumppani alusta lähtien, Olli Ilmarinen kertoo.

Tällä hetkellä on menossa projektin toinen vaihe, joka kohteena ovat pk-yritykset. 

– On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, kuinka pk-yrityksissä on päätetty hyödyntää InnoTransfer-hankkeen tarjoamaa koulutusta, Ilmarinen sanoo.

Seuraavaan, maaliskuussa alkavaan kolmipäiväiseen koulutusohjelmaan otetaan 18 osallistujaa.

InnoTransferin kolmipäiväinen koulutus on osoittautunut toimivaksi –  ja riittävän kompaktiksi. Ensimmäisenä päivänä on keskitytty tiedonhaun ongelmiin; toisena päivänä IPR-strategiaan ja kolmantena koulutuspäivänä IPR-oikeuksiin ja sopimusjuridiikkaan.

Pk-yrityksissä perinteinen este – tai vähintään hidaste – on kautta aikojen olleet resurssiongelmat: kun yrityksellä menee hyvin, ei t&k-asiantuntijoilla ole hektisessä työtilanteessa aikaa osallistua  koulutuksiin -  ja kun on hiljaisempi aika, ei yrityksissä tohdita panostaa koulutukseen, koska siitä saatavat hyödyt eivät näy heti liikevaihdossa.

Ilmarinen korostaa, että InnoTransfer-koulutuksen anti on pyritty kytkemään yritysten arkeen.

– Tällöin tietoa ja uutta opittua voidaan soveltaa joustavasti yritysten omiin strategioihin. 

Täydentävää osaamista voidaan ostaa ulkopuolelta, mutta ydinosaamisen täytyy säilyä jatkossakin yritysten omien avainosaajien hallussa.

– Vain tällöin voidaan innovaatiojohtamista ja IPR-osaamista hallitusti – ja juuri kunkin yrityksen tarpeet huomioiden – kehittää.

Patenttien merkitys kansainvälisesti toimivalle pk-yritykselle korostuu

Porvoossa toimiva StyroChem Finland Oy on erikoistunut vaahdotettavan polystyreenin (EPS) valmistukseen.  Innovatiivisen tuotekehityksen merkitys on ollut yrityksen kilpailukyvylle alusta lähtien suuri.  Vaahdotettava polystyreeni on nykymuodossaan ollut olemassa jo 50 vuotta, mutta eri ominaisuuksien hiominen on vaatinut jatkuvaa ja intensiivistä kehitystyötä.

– Nykyisin valmistamme erilaisia  vaahdotettavia polystyreenilaatuja lähes 100 000 tonnia vuosittain, StyroChem Finland Oy:n tuotekehityspäällikkö Ville Nurminen toteaa.

StyroChemin tuotteet toimitetaan rakennus- ja pakkausteollisuuteen, missä niistä valmistetaan enimmäkseen eristelevyjä sekä erilaisia pakkaussovelluksia - kuten kalalaatikoita. Yrityksen toiminta on hyvin kansainvälistä: myyntikonttorit ovat tällä hetkellä Suomessa, Tanskassa, Venäjällä, Puolassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Espanjassa. 

– Vuosituotannostamme noin neljännes menee kotimaan tarpeisiin; loput Pohjois- ja Keski-Eurooppaan.

Diplomi-insinööri Ville Nurminen on vuodesta 2003 lähtien työskennellyt yrityksessä tutkimuksen ja kehityksen sekä tuotannon johtotehtävissä – kuten tehdaspäällikkönä ja koehallitoimintojen vetäjänä. Vuodesta 2009 hän toiminut tutkimus- ja kehityspäällikkönä päätehtävänään uusien tuotteiden sekä EPS:n valmistusprosessin kehittäminen. Oleellisena osana toimenkuvaan kuuluu patenttien sekä uusien innovaatioiden seuranta.

– Erityisen tarkan seurannan alla ovat luonnollisesti kilpailijoiden patentit, Nurminen kertoo.

– Varsinaista patenttiseurantaa olen tehnyt jo vuodesta 2003 lähtien, joten hakumenetelmät ovat varsin tuttuja. Toimenkuvan laajentumisen myötä on ollut välttämätöntä keskittyä oman IPR-osaamisen kehittämiseen; kuten erilaisen tiedon hyödyntämiseen sekä erilaisiin suojaamis-ratkaisuihin, hän sanoo.

– Olen halunnut myös perehtyä aiempaa syvällisemmin patenttistrategioihin.

Koulutus innostaa ideointiin ja uusiin näkökulmiin

StyroChemin toimialalla on tullut entistä tärkeämmäksi seurata globaalien kilpailijoiden tuotesuojaamista.

– Uskon, että IPR-osaamisen merkitys korostuu jatkossa alan toimijoiden keskuudessa, sillä yrityksille IPR-politiikka on yhä tärkeämpi menestystekijä. Tämän myötä myös koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarve on organisaatioissa voimistunut, Nurminen arvioi.

StyroChem Finland Oy on tyypillinen pk-yritys: liikevaihtoa hieman yli 100 miljoonaa euroa; henkilöstöä hieman alle 100.  IPR-resursseja ei välttämättä löydy omasta organisaatiosta. Siten tätä liiketoiminnan kannalta hyvin ratkaisevaa osaamista on usein hankittava ulkopuolisilta asiantuntijoilta. 

– Tällöin on tärkeää, että muutama henkilö yrityksessä hallitsee IPR-alueen eri osatekijät riittävän syvällisesti – ja on kiinnostunut käsittelemään ajankohtaisia IPR-muutoksia oman yrityksen näkökulmasta.  Siksi olin itse hyvin motivoitunut osallistumaan InnoTransfer –koulutukseen, Ville Nurminen kertoo.

– Koin, että tarvitsen lisäkoulutusta erityisesti IPR-juridiikasta sekä patentoinnin periaatteista. Patentoinnin strateginen näkökulma sekä patenttiloukkausten ja –riitojen käsittelyprosessit ovat tällä hetkellä itselleni tärkeimmät IPR-kehitysalueet. 

Nurminen pitääkin erityisen hyödyllisenä koulutuksen toista jaksoa, jossa käsiteltiin patentointia ja sen vaatimia toimenpiteitä.

– Uskon, että  voin hyödyntää koulutuksen antia työssäni suoraan patentoinnissa sekä patentointistrategian suunnittelussa. Sinänsä jo pelkästään keskittyminen IPR-asioihin kolme kokonaista työpäivää oli erinomaisen hyödyllistä. Mieleen juolahti patenttien tiimoilta monia sellaisia asioita, joita ei ehkä konttorilla istumalla olisi mieleen tullut.

InnoTransfer-koulutuksen tuloksena myös Nurmisen yleistietämys kohentui.

– Suurin anti oli mielestäni  se, että koulutus auttoi itseäni ymmärtämään miten laaja on patenttien vaikutusmahdollisuus; minkälaisia erilaisia näkökulmia patentoimiseen juuri tällä hetkellä liittyy ja kuinka patentointiin liittyvää osaamista tulee yrityksessämme jatkossa edelleen kehittää. Kurssi antoi hyvät lähtökohdat jatkopohdinnalle ja -analyysille. 

IPR-osaamisen ylläpito tulisi Nurmisen mielestä olla jatkuvaa ja systemaattista.

– IPR-maailma on nykyisin kovaa peliä, jota ei ilman koulutusta osaa pelata. Pk-yrityksille – kuten StyroChemille – tämä on erityisen tärkeää, sillä  omat resurssit ovat hyvinkin rajallisia.

Pk-yrityksissäkin varauduttava IPR-uhkiin – ajoissa ja asiantuntijan tuella

Toimitusjohtaja Jonna Herranen Silver Angel Oy:stä on vakuuttunut siitä, että useimmille pk-yrityksille on hallitusti johdetun tuotekehityksen merkitys erittäin suuri.

– Mikään yritys ei kuitenkaan kehity yksin ja muista eristyksissä. Siten kumppanuusverkostot voivat tehokkaasti olla tukena yrityksen tuotekehitysstrategian toteutuksessa – mutta vain mikäli ne ovat riittävän asiantuntevia ja todella perillä yrityksen toimialasta ja  kilpailutekijöistä, Herranen toteaa.

Silver Angel Oy ja sen sisaryritys Silver Zombie Oy tarjoavat palveluja ja tuotteita tapahtumajärjestäjille, tuotantoyhtiöille sekä yrityksille. Silver Angel on erikoistunut tapahtumien järjestämiseen ja televisiotuotantoon; Silver Zombi lavaste- ja tehostetuotantoon.

– Teemme tällä hetkellä paljon erilaisten tv-ohjelmien - kuten Faces-, Master Chef- ja Voice of Finland - ohjelmien lavastuksia.  Jonkin verran meiltä tilataan myös messurakenteita ja elokuvalavasteita.

Herranen on toiminut alalla vuodesta 2003.

– Edelleenkin alalla menestymisen ratkaisee luovuus ja kyky uusiin oivalluksiin, Herranen kertoo.

– Meiltä saatetaan esimerkiksi kysyä pintakäsittelijää, joka osaa tehdä patinointia riittävällä pieteetillä, tai vaikkapa jään ja lumen osaavaa käsittelijää.

Usein kyse on uniikista, tuotantokohtaisesti suunnittelusta tuotteesta, jonka kehittely on edellyttänyt suurta panostusta.

– Tuotekehitys on meille olennainen osa arkista yritysstrategiaa. Siksi tuotekehittäjiemme toimintaedellytykset on pystyttävä turvaamaan ja kunnioitettava heidän luovaa panostaan. Myös  tuotteiden tekijänoikeuksista on välttämätöntä huolehtia, sillä tärkein kilpailutekijämme on juuri yksilöllinen suunnitteluosaaminen.

Riittävä IPR-suojaus turvaa kilpailukyvyn

InnoTransfer -koulutus toteutui Herrasen kannalta aivan täydellisen sopivaan aikaan.

– Juuri tällä hetkellä on välttämätöntä hankkia lisätietoa mallisuojauksesta sekä ylipäätään ideoiden ja tuotteiden suojaamisesta. Myös patenttien hakuprosesseihin liittyvä valmistautuminen on alkanut: Silver Zombiessa on meneillään ensimmäinen patenttikartoitus.

– Paitsi informaatiota halusin koulutuksesta tietoa sopivista asiantuntijatahoista. Sainkin hyviä vinkkejä sekä kouluttajilta että muilta kurssilaisilta.

Silver Angelin kannalta Herranen tarvitse tietoa tekijänoikeuksista sekä sopimuksen laatimisesta.

– Esimerkiksi lavasteiden tekijänoikeus kiinnostaa, sillä eräs lavastamamme televisioformaatti menee lähiaikoina kansainväliseen levitykseen. Tällöin minun on yrityksen toimitusjohtajana oltava perillä kuinka luovaan työhön kohdistuvat tekijänoikeudet turvataan myös Suomen ulkopuolella, Euroopan unioniin kuulumattomassa maassa.

Ylipäätään laajentuminen kansainvälisille markkinoille on Silver-yritysten toimitusjohtajalle itsestäänselvyys.

– Se on oikeammin elinehto. Suomessa ei toimialallamme uskalleta ottaa riittävästi riskejä – ulkomailla ollaan selkeästi riskinottokykyisempiä. Tällöin voidaan toteuttaa vaativampia – siis tekijöilleenkin palkitsevampia ja motivoivampia – kohteita. Helmikuussa teemmekin tutustumismatkan Uuteen-Seelantiin, jossa televisiotuotantoihin liittyvä tuotekehitys on hyvin edistyksellistä ja monipuolista.

Herranen sai koulutuksesta konkreettista tietoa sopimustekniikasta sekä tekijänoikeuksista. Tärkein anti oli kuitenkin oivallus sopimusten merkityksestä.

– IPR-sopimusten laadintaan on ehdottomasti kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Koko liiketoimintamme perustuu hyvin tehtyihin sopimuksiin; siksi sopimuspohjan on oltava riittävän kattava ja aukoton.

Alalla kilpailu on aina ollut ankaraa.

– Niin on myös jatkossa, Herranen uskoo.

– Jos et suojaa riittävästi organisaatiosi luovan työn tuloksia, voit olla varma että ongelmia ilmaantuu.

Siksi järkevintä on valmistua ajoissa.

- Minusta kaikessa yritystoiminnassa pätee sama sääntö: varaudu ajoissa uhkiin – ja turvaa toimintasi yhdessä asiantuntijan kanssa. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan ja odottamaan ongelmia. Asiantuntija-apua sekä tietoa on nykyisin saatavilla myös pk-yrityksen IPR-tarpeisiin.

Teksti: Leena Jokiranta

Oman alan asiantuntemus on vain yksi työnjohto- ja päällikkötehtävissä tarvittavista osaamisista. Mahdollinen esimiesasema tuo omat tiedolliset ja taidolliset vaatimuksensa, mutta ympäristö asettaa odotuksia ja vaatimuksia myös kasvun mahdollistamiselle, kannattavuuden parantamiselle ja kaikenlaiselle tuottavuuteen motivoivalle esimiestyölle. Erityisesti työn organisointiin, mittaamiseen ja prosessien tarkasteluun tarvittavat tiedot ja taidot ovat keskeinen osa tuottavan työn johtamisosaamista.

Aalto PRO kehittää yhteistyössä kumppanien kanssa koulutusohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa työnjohdon valmiuksia tukea työntekijöitä tuottavassa työssä.

Otamme kiitollisina vastaan kaikki koulutusohjelman kehittämiseen, toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen liittyvät ajatukset ja kommentit.

Yhteydenotot

Jani Alanko
gsm 050 541 5487
jani.alanko [a] aalto.fi

Tänä päivänä kustannustehokkailta vaikuttavat ratkaisut eivät sitä kuitenkaan ole pidemmällä aikavälillä, mikäli niissä ei ole huomioitu vähäpäästöisyyttä ja resurssitehokkuutta. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön saastuminen ovat tosiasioita, jotka vaikuttavat myös tulevaisuuden bisnekseen. Nämä muutokset voivat olla rajujakin, mutta tuovat samalla yrityksille myös mahdollisuuden uudenlaiseen kaupankäyntiin ja investointeihin.

Aalto PRO vastaa vihreän talouden haasteisiin tarjoamalla MEMA Pro 2012 – Ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan koulutusohjelman; tämän vuoden toteutus on yhdeksäs kokonaisuus. MEMA Pro -ohjelmat tulevat jatkossakin olemaan Aalto PROn ympäristö- ja yhteiskuntavastuun koulutusten kulmakivi. Keväällä 2012 koulutustarjontaa on myös laajennettu vastaamaan entistäkin paremmin asiakkaidemme tarpeita. Kevään uusissa koulutuksissa on keskitytty etenkin ajankohtaiseen ympäristölainsäädäntöön sekä ympäristövaikutusten arviointiin.

Ympäristölainsäädännön tunteminen osa yritysten arkipäivää

Ympäristölainsäädännön vaatimusten tunteminen on tärkeää kaikille organisaatioille. Lainsäädännön soveltamisvalmiudet ja tulevaan lainsäädäntöön varautuminen ovatkin osa organisaatioiden arkipäivää. Kansalliseen ympäristölainsäädäntöön vaikuttavat nykyisin keskeisesti EU:n asetukset ja direktiivit. EU-direktiivien seuranta auttaa yrityksiä ennakoimaan lainsäädännön muutoksia. Etenkin isojen investointien yhteydessä on syytä selvittää lainsäädännön muutoksia ja mahdollisia tulevaisuuden vaatimuksia. Jo uusien tuotteiden suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa huomioon tulevien lakien johdosta aiheutuvat mahdolliset muutostarpeet tuotteen ominaisuuksissa sekä tuotannossa.

Aalto PROn tarjoama ympäristölainsäädännön ajankohtaiskoulutus syventyy mm. yritysten ja kansallisten viranomaisten toiminnan näkökulmasta EU:n ympäristöpolitiikkaan ja -oikeuteen. Lisäksi ohjelman aikana käsitellään ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden ajankohtaisia uudistushankkeita sekä syvennytään tuoreimpaan KHO:n ja KKO:n ympäristöoikeudelliseen oikeuskäytäntöön.

Ympäristövaikutusten arvioinnista kustannus- ja imagohyötyjä

Vastuullisen yrityksen toimintaan kuuluu oleellisesti myös omaan toimintaan liittyvien ympäristönäkökohtien sekä niiden ympäristövaikutusten tunnistaminen. Hiili- ja vesijalanjälkiä hyödynnetään selvitettäessä jonkin tuotteen tai toiminnan ympäristövaikutuksia ja niistä tiedottamisessa. Hiilijalanjälki onkin nykyään yksi tärkeimmistä ilmastonmuutoksen mittausmenetelmistä. Se tuottaa tietoa kasvihuonepäästöistä sekä paljastaa piileviä kustannuksia. Vesijalanjälki on sen sijaan uudempi mittausmenetelmä. Se kertoo jonkin tuotteen valmistukseen tai toiminnan tuottamiseen tarvittavan veden määrän. Etenkin huoli puhtaan veden riittävyydestä ja saatavuudesta maapallolla on lisännyt myös vesijalanjäljen laskennan merkitystä. 

Aalto PROn tarjoamilla hiili- ja vesijalanjälkiklinikoilla lasketaan asiantuntijan avustuksella jollekin tuotteelle tai prosessille hiili- ja vesijalanjälki. Koulutukset tarjoavat yrityksille asiantuntija-apua oman organisaation ympäristövaikutusten arviointiin sekä mahdollisuuden syventyä hiili- ja vesijalanjälkien periaatteisiin, menetelmiin ja laskemiseen. Koulutukset tarjoavat myös yrityksille käytännön työkaluja hiili- ja vesijalanjälkilaskentaan.

Vihreässä taloudessa kasvua luodaan ympäristön kestävän ja vastuullisen käytön kautta. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat ennakoida ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja valmistautua niihin.

Lisätiedot:

Päivi Anttonen, (09) 470 28613, paivi.anttonen [a] aalto.fi
Ulla Rintala, 050 544 2957, ulla.rintala [a] aalto.fi

Lisää koulutusohjelmista »

Systemaattinen kehittäminen nousussa

Aurinkoenergialla on yksittäisten käyttäjien kannalta monia vahvuuksia: sitä voidaan yhdistää tavanomaisiin energiantuotantojärjestelmiin, se on turvallista ja käyttäjäystävällistä. Ihanteellisinta olisi hyödyntää aurinkoenergian käyttö jo rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa; toisaalta jo olemassa oleviin rakennuksiin voidaan erilaisia aurinkoenergiajärjestelmiä kätevästi lisätä.

- Aurinkoenergian hyödyntämisessä on Suomessa vielä paljon tehtävää, toiminnanjohtaja Christer Nyman Aurinkoteknillisestä yhdistyksestä toteaa.

Passiivisesti aurinkoenergiaa on käytetty vuosisadat - kuten kasvihuoneissa ja lasikatteissa.

- Aktiivinen ja systemaattinen kehittäminen on jäänyt taka-alalle – ehkä asenteiden; ehkä ennakkoluulojen vuoksi. Nykyisin teknologiat kuitenkin kehittyvät nopeasti, mikä lisää niin yritysten kuin yksittäisten kansalaisten kiinnostusta, Nyman sanoo.

- Uskon, että meidän suomalaisten halu hyödyntää kestävän kehityksen
mukaisia energiaratkaisuja lisää aurinkoenergian käyttöä merkittävästi - ja
jo lähivuosina. Itse olen kotikaupungissani Porvoossa ja sen lähitienoilla huomannut, kuinka esimerkiksi kesämökin sähköistäminen – tai ainakin osittainen sähköistäminen – halutaan yhä useammin tehdä aurinkoenergian avulla. Porvoossa on myös suunnitteilla kokonaan uusi asuinalue, jossa hyödynnetään aurinkolämpöä ja jossa aurinkolämpökeräimet keräävät lämpöä asuntoihin.

Kouluttautumisen aika on juuri nyt

Aurinkoteknillisen yhdistyksen toiminnanjohtajana Christer Nyman on seurannut eri näkökulmista aurinkoenergian käytön kehittymistä Suomessa.

- Ihmiset seuraavat aiempaa valppaampina paitsi teknologioiden
käytettävyyttä ja luotettavuutta, myös energian hintaa – ja energiaan liittyviä säästämismahdollisuuksia. Pilottihankkeista on tärkeää tiedottaa, sillä näin lisätään kiinnostusta ja herätetään motivaatiota.

Aurinkoenergiaan liittyy erittäin potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia asiantunteville yrityksille.

- Siksi yrityksissä on juuri nyt hyvä momentum panostaa koulutukseen ja tarjota oppimismahdollisuuksia aurinkolämpöön ja -sähköön liittyvien hankkeiden toteuttamiseen.

Uudella energiaosaamisella on tarvetta

Energia-alan toimintaympäristö muuttuu – niin Suomessa kuin koko Euroopan unionin alueella -  nopeasti. Liiketoimintajohtaja Anita Vastamäki Aalto PROsta pitää tärkeänä, että energiamuotokohtaisten perusosaamisten ohella kehitetään kokonaisuuden hallintaan liittyvää osaamista.

- Vain siten pystytään eri energiamuotojen välistä integraatiota riittävän kattavasti toteuttamaan, hän sanoo.

Siksi energia-alaan liittyvä asiantuntijuuden kehittäminen on jatkossa aivan olennaista.

- Energiatehokkuus – niin kunnissa kuin teollisuusyrityksissäkin – on yksi merkittävimmistä  tulevien vuosien koulutusalueista myös Aalto PROssa. Tätä sektoria olemme myös päättäneet järjestelmällisesti kehittää.

Aalto-yliopistossa käynnistyy tammikuussa 2012 energiatehokkuusasiantuntijan korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusohjelma.

- Edellisestä, joulukuussa päättyneestä, koulutuksesta saimme erittäin hyvää palautetta, Vastamäki kertoo.

- Kyseessä on uudentyyppinen, työssä oppimiseen perustuva täydennyskoulutusohjelma, jonka sisältöä ovat mm. kokonaisvaltainen energiatehokkuuden johtaminen, teollisuuden energiankulutus, sähkön käytön energiatehokkuuden parantaminen, jätelämmön hyödyntäminen sekä tulevaisuuden energiantuotannon tavat.
 
AaltoPROn aurinkoenergia- ja tuulivoima-koulutukset käynnistyvät vuoden 2012 alkupuoliskolla.

-  Perinteisiä Aalto PROn erityisvahvuuksia ovat asiantuntijaverkoston hyödyntäminen, kansainväliset kumppanuudet sekä läheinen yhteys tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Siten myös energiamuotokohtaisten koulutusten osallistujat saavat hyvin laajan ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen eri energiamuotojen  käyttömahdollisuuksista ja tulevaisuuden teknologioista.

Teksti: Leena Jokiranta

Hyödyt pitkäjänteisestä tekemisestä

Väitetään, että Lean-hankkeista yli 90 % epäonnistuu. Vaikka oikein aloitettu Lean tuo välittömiä parannuksia, saavutetut edut projektissa ovat kertaluonteisia. Kertaparannuksista tiedetään, että tulokset laimenevat, koska olemme ihmisiä. Senkin tiedämme, että pian tarvitaan vielä parempaa suoriutumista. Miten säilyttää kilpailuetu jatkuvalla parantamisella?

Dr. Jeffrey K. Liker tuntee läpikotaisin toyotalaisen Lean-kulttuurin peruspilarit

Toyotolaisen kulttuurin sydämeksi on väitetty seuraavia pilareita: houkuttele, kehitä, sitouta ja innosta. Jeffrey K. Liker on yksi maailman johtavia Toyota-tutkijoita, ja hän tietää, miten erilaiset yritykset voivat hyötyä Toyotasta johtaessaan omaa ylivertaista toimintakulttuuriaan.

Dr. Liker toimii tuotantotalouden professorina Michiganin yliopistossa. Hän on myös ammattipuhuja ja Lean-konsultti. Hänen erikoisosaamistaan ovat mm. Operational Excellence, Lean-ajattelu, organisaatiomuutokset ja organisatorisen suorituskykyvyn rakentaminen.

Miten valita oikeat ihmiset? Miten motivoida ihmiset sitoutumaan tavoitteisiin? Miten tyrehdyttää Leanin kahdeksas hukka, ihmisten älyn hyödyntämättä jättäminen? Kuinka menestyä? Tällaisia kysymyksiä pyörii Lean-organisaatiosta haaveilevan päässä.

Jeffrey K. Liker Aalto PROssa 27.4.2012

Jeffrey K. Liker vierailee Aalto-yliopistossa huhtikuussa. Aalto PRO järjestää yhteydessä myös avoimen Lean Culture -seminaarin.

Teksti: Jani Alanko

Diploma in Operations Management -ohjelman projektipäällikkö Jani Alanko uskoo, että Lean Management on tällä hetkellä paras tunnettu tapa kehittää kannattavuutta. Hän kuvailee Leania asiaksi, joka koskettaa koko yrityksen henkilöstöä.

1990-luvun kevyttuotantokokeiluiden jälkeen monille jäi laihasta toimintatavasta huono maku. Leanissa on kuitenkin kyse asioiden tekemisestä fiksusti. Fiksu tekeminen tarkoittaa, että yrityksen toimintaprosesseja katsotaan ylävirtaan ja pyritään maksimoimaan tuotettu arvo mitään resursseja hukkaamatta. Ja lisäksi tätä tarkastelua tehdään jatkuvasti, täydellisyyteen pyrkien. Ylätasolla Lean on mahdollistamista ja suuntaviivoja, keskijohdon tasolla konkreettisten toimintatapamuutosten läpivientiä, työntekijätasolla oman työn tarkastelua ja kehittämistä.

Kun tarkastellaan arvonlisän syntymistä, huomataan yleensä esimerkiksi, että vain pieni osa valmistusajasta on jalostavaa aikaa. Leanin teho perustuu toiminnan optimointiin niin, että resursseilla saavutetaan enemmän tuottavuutta. Tässä odottelu, resurssien tuhlaus ja tulipalojen sammuttelu saavat huutia. Kokonaisuuden katsominen on välttämätöntä, sillä toiminnan tehostaminen yhdessä prosessin vaiheessa ei usein näy parempana arvontuottona, jos pullonkaula vain siirtyy tai on jo valmiiksi jossain myöhemmässä prosessinvaiheessa.

”On ihan selvä, että Lean on kova juttu. Ei liene mitään syytä erityisesti suunnitella järjestelmään tehottomuutta, hitautta ja ylimääräisiä kustannuksia. Tai hyväksyä sellaisten olemassaoloa hyvänäkään aikana. Mutta yritykset ovat niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että ilman järjestelmällistä, koko organisaation kattavaa järkevän tekemisen kulttuuria orastava kehitys lässähtää. Kyllä tämä kehitysprojektien haaste tietenkin tunnistetaan yrityksissä, ja jatkuvuutta haetaan ymmärryksen lisäämisen kautta”, Alanko innostuu.

Lean-painotuksen saaneessa Diploma in Operations Management 2011 -ohjelmassa on mukana 27 osallistujaa. Myös Lean-kurssi LEKA on erittäin suosittu. Vuoden 2012 Professional Master of Quality -koulutusohjelmassa vierailevana asiantuntijana nähdään mm. Toyota Way -kirjan kautta maailmanmaineeseen noussut Lean-ekspertti, professori Jeffrey K. Liker Michiganin yliopistosta. Aalto PRO järjestää Jeffin kanssa myös avoimen seminaarin, jossa on mahdollisuus kuulla hänen näkemyksiään kilpailukyvyn kehittämisestä.

On tiedettävä yhä enemmän mitä asiakkaat odottavat ja haluavat tuotteelta tai palvelulta. Ja myös mihin sitä tuotetta tullaan käyttämään.

– Asiakas tietää etukäteen jo tarkkaan tuotteen mitä menee ostamaan. Kaikki tuotteet on jo arvioitu sosiaalisessa mediassa. Yleensä siellä nostetaan esiin epäkohdat.  Asiakkaan on helppo tehdä ostopäätös. Hän miettii ennen muuta mistä saa haluamansa tuotteen parhaiten ja edullisimmin, Timo Alho sanoo.

Helmikuussa 2012 Aalto PROssa käynnistyy strategisen laatujohtamisen täydennyskoulutusohjelma MQ Pro. Se vastaa alan muuttuneisiin tarpeisiin.

Kuva: On tiedostettava asiakkaan tarpeet ja muutettava ne toiminnaksi, Stora Enson Suomen Aaltopahvin liiketoimintajohtaja Päivi Suutari sanoo.

Tuotteet ovat lähellä asiakasta

Stora Enson Suomen Aaltopahvi -liiketoiminnan johtaja Päivi Suutari näkee laadun lähtevän siitä, että tiedostetaan asiakkaan tarpeet ja osataan muuttaa ne toiminnaksi.   

– Stora Enson tuoteryhmistä juuri aaltopahvi on kaikkein lähimpänä asiakasta. Mehän todella teemme ne pakkaukset asiakkaalle. Moni ostaa hinnan perusteella, mutta laatu on ehdottomasti yhtä tärkeällä sijalla. Laatu käsittää tuotteen ja palvelun laadun sekä kokonaistarjonnan laadun, Päivi Suutari sanoo. 

Koko tuotteen toimitusketjun huomioon ottamista korostaa myös Timo Alho.

– Oman osaamisen pitää ulottua toimittajien ja toimittajien ongelmien ratkaisemiseen. Jollei meillä ole itsellä ymmärrystä siinä, emme pysty auttamaan myöskään toimitusketjuamme.

Ketju on pidentynyt myös asiakasrajapinnassa.

– Meidän täytyy pitää tyytyväisinä asiakkaamme eli operaattorit ja heidän asiakkaansa. Pitää ymmärtää molempien tarpeet. Se on osa odotusten johtamista.

Asiakkaat haluavat olla mukana

Laadun tutkija, tekniikan lisensiaatti Minna Takala näkee monien yritysten olevan paradigman muutoksen kynnyksellä. Liiketoiminnan perusperiaatteet ja kilpailutilanteet ovat muuttumassa.

– Elinehto on, miten siinä kontekstissa kiinnitetään huomiota laatuun ja mitä se laatu on loppuasiakkaan kannalta, Minna Takala sanoo.

Muutos näkyy myös uudistuneessa MQ Pro -koulutuksessa, jonka suunnitteluun  Takala osallistui.

– Painopiste siirtyy toiminnalliseen laatuun ja asiakasrajapinnan parempaan ymmärtämiseen. 

Rikkaus syntyy eri alojen yhteistyöstä

Sekä Timo Alho että Päivi Suutari ovat käyneet MQ Pro:ta edeltäneen MQ-koulutuksen. Alho osallistui ensimmäiseen, vuosina 1993–94 ja Suutari viidenteen, 1997 – 98.

– MQ ei perehdyttänyt työkalujen yksityiskohtiin, vaan antaa ymmärryksen mitä eri menetelmin saadaan aikaan ja mitä missäkin tilanteessa kannattaa käyttää, Timo Alho kertoo.

– Perustimme koulutuksen päätteeksi MQ-klubin, joka on toiminut 17 vuotta ja vuosien varrella kasvanut laajaksi yhteisöksi.  Jäsenet pystyvät auttamaan ja sparraamaan toinen toisiaan.

Päivi Suutari toteaa, että ilman kyseistä laatujohtamisen koulutusta häntä olisi tuskin valittu Stora Enso Groupin laatujohtajaksi 2002.  Hän sai koulutuksen aikana myös verkoston, joka toimii yhä aktiivisesti.

MQ Pro –  Professional Master of Quality koulutusohjelma alkaa 8. helmikuuta 2012. Se on suunnattu tulevaisuuden johtajille ja laatu- ja kehitysvastaaville teollisuudessa, palveluyrityksissä ja julkisella sektorilla.  

Teksti ja kuva: Seppo Metso

Lisätietoa MQ Pro koulutuksesta» 

Aalto PROssa on pitkät perinteet, parinkymmenen vuoden taakse, korjausrakentamisen täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja tuottamisesta. Tänä syksynä tarjoomassa on mm. Energiatehokas ja terveellinen korjausrakentaminen -koulutuskokonaisuus. Alkamassa on myös rekrytoiva Korjausrakentamisen asiantuntija -ohjelma, jossa rakentamisen ammattilaiset erikoistuvat korjausrakentamisen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Yhteistyöyrityksissä on hankkeita, jotka tarvitsevat tekijöitä prosessin eri vaiheisiin sekä uutta näkökulmaa johdonmukaiseen, korjausrakentamista ohjaavaan toimintatapaan.

Ajankohtaista energiatehokkuusvaatimusten ja sisäilmastotavoitteiden yhteensovittaminen

Taloudelliset menetykset pelkästään kiinteistöjen kosteusvaurioista ovat jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Päivittäin home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamiin epäpuhtauksiin altistuu Suomessa 600 000–800 000 henkilöä. Sisäilman laadun merkitys kasvaa, kun tieto sen terveysvaikutuksista kasvaa. Julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioita todennetaan kuukausittain, median uutiskynnyksen ovat ylittäneet varsinkin päiväkodit ja koulut.

Hometta ei ole saatu hallintaan. Tietoa on tutkijoilla, mutta ei riittävästi suunnittelijoilla tai omistajilla. Korjausrakentamisen osaamista tarvitaan ketjun joka vaiheessa.  Tilaajan rooli on erittäin tärkeä. Korjausrakentamisen näkökulmasta systeemistä ja laadukasta koulutusjärjestelmää tarvitaan mm. homevauriotutkijoille, korjaussuunnittelijoille, huoltoon, rakennusvalvojille sekä työnjohtoon.

Ajankohtaisia haasteita ovat myös energiatehokkuusasiat ja -vaatimukset kautta linjan. Uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan kesällä. Optimistisesti tähdätään jopa vuoden 2020 kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kaupunkirakenteen muuttuminen asettaa omat vaatimuksensa korjausrakentamiselle. Rakennuskantaa pitää myös käyttää, jotta sen arvo säilyy. Myös asumisen tarpeet muuttuvat.

Osaamisen kehittäminen avaa ovia yksilöille ja yrityksille

Suomen kansallisvarallisuudesta yli 70 % on kiinni rakennetussa ympäristössä. Varallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on toimittava järjestelmällisesti. Laiminlyönnit kasvattavat korjausvelkaa, mikä heikentää suoraan hyvinvointiamme ja kilpailukykyämme. Suurin korjausvelka, 30–50 miljardia euroa, on rakennuksissa, jotka kattavat kansallisvarallisuudesta 47 %.

Tiedon lisäksi tarvitaan myös uutta asennetta ja hyvää viestintää, myös käyttäjille. Ennakoinnin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Rakennusfysiikan merkitys tuntuu jopa hieman unohtuneen.  Rakennusten keskimääräinen ikä, tai paremminkin elinkaari on noin 35 vuotta – talot eivät ole siis ikuisia, vaikka niin on pitkälti totuttu ajattelemaan.

Monipuoliseen korjausrakentamiseen erikoistuneita ammattilaisia tarvitaan yhä enemmän.

Teksti: Erja Laurila, Aalto PRO

Tiedote:
Yhteistyöyrityksiä haetaan rekrytoivaan korjausrakentamisen ohjelmaan»

Tutustu myös:
Energiatehokas ja terveellinen korjausrakentaminen 
-koulutusohjelman jakso: 24.–25.11.2011
Sairaat rakennukset ja sairastuvat ihmiset, hallintajärjestelmät.
Energiatehokkaat ratkaisut» 

Mitkä ovat tulevaisuuden osaamistarpeet paikkatietojen hyödynnettävyyden kannalta?

– Paikkatietoja voidaan käyttää varsin monipuolisesti erilaisten asioiden ja ilmiöiden kuvaamiseen sekä seurantaan. Kyky yhdistää ja visualisoida tietoa on merkityksellistä. Todellista lisäarvoa syntyy paikkatietoanalyysiosaamisen kautta, kertoo johtaja Sinikka Hartonen Liikennevirastosta.

Osaamisen kehittämisellä  vaikuttavuutta kentän ratkaisuihin

Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Aalto PRO on järjestänyt paikkatietoalan koulutusta jo reilut parikymmentä vuotta. Tulossa on mm. paikkatietosuunnitteluun ja paikkatietoanalyyseihin keskittyviä ohjelmia. Uusia osaajia työelämään sijoittuu myös rekrytoivien koulutusohjelmien kautta.

– Yhteistyö yritysten ja organisaatioiden sekä alan asiantuntijoiden kanssa takaa parhaat edellytykset kentän tarpeita vastaavan, onnistuneen koulutuksen toteuttamiselle, toteaa suunnittelija, DI Marjaana Laurema Aalto PROsta.

Yritysten panostaminen oman henkilöstön osaamisen kehittämiseen edesauttaa entistä parempien paikkatietoja hyödyntävien sovellusten ja palvelujen kehittämistä sekä uusien ideoiden ja tulevaisuuden ratkaisujen synnyttämistä.

Paikkatietoratkaisut myös kuluttajien käyttöön

Nykyisin tietoaineistot ovat aiempaa enemmän julkisia sekä paremmin kuluttajienkin saatavilla. Viranomaistietoa jaetaan entistä enemmän, myös maksuttomasti. Kuluttajat ovatkin enemmän kuin valmiina käyttämään uusia palveluja. Nykyisin näemme esimerkiksi bussipysäkin aikatauluruuduista vain oletetun saapumisajan. Kuinka kaipaammekaan syksyn sateissa ihan oikeaa, reaaliaikaista aikataulutietoa bussin pysäkille tulosta!
Laajemmin vaikuttavuutta syntyy koko yhteiskuntaa palvelevien paikkatietosovellusten kautta, joita käytetään monissa tutkimuksissa ja käytännön kohteissa. Tällaisia ovat esim. maaston kulkukelpoisuuden mittaukset, maaston korkeusmalliin pohjautuvat tulvamallinnukset, merenkulun reittiturvallisuuden määrittely sekä verkoston haavoittuvuusanalyysit. 
Paikkatietokoulutukset pyrkivät vastaamaan palvelujen kehittäjien ja rakentajien osaamistarpeisiin kattavasti. Aalto PROn täydennyskoulutuksissa yhdistyvät uusin tutkimustieto ja käytännön osaaminen.

Lisätietoja Paikkatietokoulutuksesta - aaltopro.fi/paikkatieto»

Teksti: Erja Laurila, Aalto PRO

Tapahtuma on englanninkielinen ja sinne on vapaa pääsy.

Tarkempi ohjelma >>

Climate Fair on osa Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden päätapahtumaa - Nordic Climate Festival @ Aaltoa, joka järjestetään Otaniemessa 30.8–2.9.2011. Festivaali tarjoaa Climate Fairin lisäksi myös muita mielenkiintoisia, avoimia tapahtumia:

• Avoin seminaari ja paneelikeskustelu oikopoluista kestäviin yhdyskuntiin järjestetään Otaniemen Dipoli-talossa keskiviikkona 31.8. klo 9-12.
  Kestävien innovaatioiden edistämisestä keskustelevat professori Peter Lund, Aalto-yliopisto; johtaja Jukka Noponen, Sitra; energiajohtaja Jari Suominen, St1; tutkija Aija Staffans, Aalto-yliopisto; toimitusjohtaja Jaakko Särelä, ZenRobotics; tutkimusprofessori Antti Hautamäki, Jyväskylän yliopisto sekä General Manager Jón Björn Skúlason, Icelandic New Energy.
  Paneelin vetäjänä toimii toimittaja Kari Rissa.

• Nordic Climate Festival @ Aalto -tapahtumaan osallistuu 90 pohjoismaista opiskelijaa, jotka etsivät oikoteitä kestäviin pohjoismaisiin yhdyskuntiin. Festivaalin mielenkiintoinen loppuseminaari, jossa opiskelijat esittelevät työnsä tuloksia, on Otaniemen Dipoli-talossa perjantaina 2.9. klo 9-12.

Paikanpäälle tulemisen vaihtoehtona on myös katsoa seminaarien webcastit suorana osoitteessa www.climatefestival2011.fi.

Invitation in English

Tervetuloa visiitille osastollemme B 614 ja tutustumaan monipuolisiin osaamisen kehittämispalveluihimme.

Rekisteröidy messukävijäksi veloituksetta»

Useimmilla organisaatioilla on valtava potentiaali hankintojen kehittämisessä. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää joka tapauksessa hankintastrategian ja sopivan täytäntöönpanosuunnitelman määrittämistä.

Aalto PROn kansainvälisen ja kokonaan englanninkielisen hankintojen johtamisen koulutusohjelman painopiste on tunnetuissa parhaissa käytännöissä ja alan uusimmissa ideoissa. Tavoitteena on auttaa osallistujia kehittämään parempaa kannattavuutta, parantamaan suorituskykyä ja rakentamaan organisaatiossaan uutta, hyviin toimittajasuhteisiin perustuvaa hankintakulttuuria.

Kirjoittaja: Tupuna Tapanainen, Aalto PRO

Diploma in Global Sourcing – Towards Global Supply Management»

Tuotannon johtamisesta on tullut monimutkaisten toimitusverkostojen ja niiden osien välisten suhteiden hallintaa. Kilpailu ei tapahdu enää yritysten välillä, vaan toimitusketjujen ja toimitusverkostojen kesken. Monilla toimialoilla puhutaan kokonaisten bisnesekosysteemien välisestä kamppailusta.

Tuotannon lainalaisuudet ja peruskysymykset eivät ole muuttuneet talouden myllerryksissä. Kyse on kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, kilpailuedusta, arvon luomisesta ja taloudellisen edun synnyttämisestä. Siinä missä kysymykset pysyvät, keinot strategioiden toteuttamiseksi kuitenkin muuttuvat.

Samaan aikaan kun yritysten välisten kumppanuus-, tuotanto- ja arvoverkostojen rakenteet monimutkaistuvat, tarve toimitusketjujen dynaamisuudelle lisääntyy. Markkinoiden epävakaus ja kilpailuasetelmien yllättävät muutokset vaativat nopeaa sopeutumiskykyä muuttuvaan kysyntään.

Aalto PROn Diploma in Operations Management -ohjelma on tarkoitettu muun muassa kokeneille tuotantopäälliköille, tuotannon ylemmissä johto- tai asiantuntijatehtävissä työskenteleville tai näihin haastaviin tehtäviin siirtymässä oleville henkilöille.

Pääteemat 2011 ovat globaalin tuotannon johtaminen ja Lean kilpailukyvyn lähteenä. Muut teemat käsittelevät mm. tuotantostrategiaa, tuotannon ohjausta, tehokkuutta, jatkuvaa kehittämistä, muutoksen johtamista sekä toimitusverkostojen orkestrointia.

Kirjoittaja: Jani Alanko, Aalto PRO

DOM 2011 Lean & Global Operations»

MEMA Pro  - Professional Master of Environmental Management tarjoaa osallistujille tiedonpäivitysmahdollisuuden ja antaa valmiudet soveltaa ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan uusia menetelmiä omassa yrityksessään. ”Osallistujat ovat myös pitäneet siitä, että teoriaa pääsee soveltamaan käytäntöön oppimistehtävissä ja lopputyössä”, kertoo koulutuksesta vastaava Päivi Anttonen.

”Laajan tiedollisen antinsa lisäksi MEMA Pro -koulutuksen suurinta antia oli kuulla ja keskustella ympäristöjohtamisen, ja laajemminkin vastuullisuuden johtamisen, tilanteesta ja haasteista muilla toimialoilla. Kurssilaiset olivat aktiivisia keskustelijoita, mikä piristi luentoja – eivätkä päästänet luennoitsijoita helpolla”, kertoo kokemuksistaan Hanna Kaustia, Itella Oyj:n ympäristö- ja yritysvastuujohtaja.

Aalto PROlla vahva osaaminen ympäristöasioissa

Aalto PROlla on vahva kokemus ja osaaminen ympäristöasioissa. Helmikuussa alkavan yhdeksännen MEMA Pron lisäksi tarjontaan on tulossa myös syventäviä ympäristöalan erikoiskursseja. Lisäksi Aalto PRO on mukana monessa ympäristöalan kehitys- ja koulutushankkeessa.

”Osallistumme muun muassa World Design Capital 2012–vuoteen tarjoamalla tapahtumajärjestäjille koulutusta ympäristöjärjestelmän tekoon. Jo neljä kertaa järjestetty ”Kestävät yhdyskunnat ”-ohjelma kehitysmaiden kaupunkisuunnittelijoille Aasiassa ja Afrikassa tulee myös saamaan jatkoa, kertoo alueen kompetenssitiimin vetäjä TkT Ulla Heinonen.

Lisätiedot

Päivi Anttonen, paivi.anttonen [at] aalto.fi, 040 737 5968
Ulla Heinonen, ulla.heinonen [at] aalto.fi, 040 550 6982
aaltopro.fi/mema